Government Decree (591/2006) on recovery of certain wastes in earth construction - utility and improving of the notification procedure

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2013
Major/Subject
Vesihuoltotekniikka
Mcode
Yhd-73
Degree programme
Language
fi
Pages
76 s. + liitt. 12 s.
Series
Abstract
Professional recovery of wastes requires environmental permission. With certain types of wastes, utilization in earth construction doesn't require environmental permission defined in Environmental Protection Act, but the recovery of those materials can be accepted via the notification procedure included in the Government Decree (591/2006) on recovery of certain wastes in earth construction (so called Mara Act). The aim of the notification procedure is to simplify the regulations of waste utilization in earth construction, and to encourage the environmentally safe recovery of wastes. In this thesis, the utility and deficiencies of the notification procedure were studied by using a questionary sent to authorities and companies. Also information about the realized utilizations of wastes was gathered. The aim of the thesis was to formulate developmental suggestions in improving the notification procedure. In 2006-2011, ca 4,2 million tons of concrete and ash wastes was recovered by using the notification procedure. The main part of this waste was crushed concrete. In 2010, the concrete and ash waste utilized by notification procedure constituted only 0,7 % of the total amount of quarried gravel stones and rock. Waste recovery via the notification procedure concentrated in Southern Finland, especially in the metropolitan area. The notification procedure has improved and alleviated especially the recovery of crushed concrete. With ashes, often the high amounts of harmful substances contained in the waste cause problems -in these cases, the utilization of waste via the notification procedure is not possible. Usually, when the notification procedure is used, the approval for utilization of waste is gained much faster than in the environmental permission procedure. The answers to the questionary of this thesis imply that the Mara Act could be developed by adding new earth construction objects and wastes in its coverage. Sharing the supervisional tasks of notification procedure should be clarified, and applications of the Act should be unified by defining the principles of interpretation. Moreover, the line between small-scale and professional utilizations of wastes should also be clarified.

Suomessa syntyi vuonna 2011 noin 77 milj. tonnia mineraalijätteitä. Mineraalijätteet sisältävät mm. sekalaisia rakennusjätteitä, betoni- ja tiilijätteitä, energiantuotannossa syntyviä tuhkia ja kuonia sekä kaivostoiminnan jätteitä. Maarakentamisessa mineraalijätteillä on mahdollista korvata luonnonkiviaineksia. Laitosmainen tai ammattimainen jätteen hyödyntäminen edellyttää ympäristölupaa. Eräiden jätteiden maarakennuskäytössä ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vaan niiden hyötykäyttöä koskeva asia voidaan ratkaista valtioneuvoston asetuksen (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (ns. Mara-asetus) mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. Ilmoitusmenettelyn tavoitteena on keventää jätteiden maarakennuskäyttöä koskevaa sääntelyä ja edistää jätteiden ympäristönsuojelun kannalta turvallista hyödyntämistä. Tässä diplomityössä ilmoitusmenettelyn toimivuutta ja sen kehittämistarpeita selvitettiin mm. viranomaisille ja yrityksille tehtyjen kyselyjen avulla. Työssä kerättiin tietoa myös toteutuneesta jätteiden hyödyntämisestä. Työn tavoitteena oli tehdä kehittämisehdotuksia ilmoitusmenettelyn toimivuuden parantamiseksi. Vuosina 2006 - 2011 ilmoitusmenettelyllä hyödynnettiin yhteensä noin 4,2 milj. tonnia betoni- ja tuhkajätteitä. Suurin osa hyödynnetystä jätteestä oli betonimursketta. Ilmoitusmenettelyllä hyödynnetyn betoni- ja tuhkajätteen osuus oli vuonna 2010 vain noin 0,7 % sora- ja kalliokiviainesten oton kokonaismäärästä. Jätteen käyttö ilmoituksella keskittyi Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ilmoitusmenettely on edistänyt ja helpottanut varsinkin betonimurskeiden hyödyntämistä. Tuhkien osalta ongelmana ovat usein jätteen sisältämät korkeat haitta-ainepitoisuudet, jolloin niiden hyödyntäminen ilmoituksella ei ole mahdollista. Hyväksynnän jätteen hyödyntämiselle saa ilmoitusmenettelyllä keskimäärin huomattavasti nopeammin kuin ympäristölupamenettelyn kautta. Työssä tehdyn kyselyn perusteella Mara-asetuksen soveltamisalaan voitaisiin lisätä uusia maarakennuskohteita ja jätteitä. Ilmoitusmenettelyn valvontatehtävien jakoa tulisi tarkentaa ja asetuksen soveltamista yhtenäistää tulkintaohjeen avulla. Myös rajanveto pienimuotoisen ja laitosmaisen tai ammattimaisen hyödyntämisen välillä kaipaisi selkiyttämistä.
Description
Supervisor
Kaila, Juha
Thesis advisor
Peuranen, Else
Keywords
waste, jäte, crushed concrete, betonimurske, ash, tuhka, recovery, hyödyntäminen, earth construction, maarakentaminen
Other note
Citation