Pilaantuneiden maa-ainesten paikallinen hyödyntäminen kestävän kaupunkiympäristön tavoittelussa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2016-12-12
Department
Major/Subject
Vesi- ja ympäristötekniikka
Mcode
R3005
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
90 + 18
Series
Abstract
Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa syntyvää ympäristökuormitusta pyritään rajoittamaan noudattaen kestävän kunnostuksen periaatteita. Kestävyyttä arvioitaessa rakennushankkeen ympäristö-, kustannus- ja sosiaaliset vaikutukset ovat määrääviä tekijöitä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset toteutetaan Suomessa edelleen pääosin massanvaihdolla. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset on totuttu Suomessa viemään ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin, esimerkiksi kaatopaikoille. Diplomityössä tutkittiin elinkaariajattelun periaatteita noudattaen pilaantuneiden maa-ainesten paikallisen hyödyntämisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksia verrattuna tilanteeseen, jossa pilaantuneet maa-ainekset olisi sijoitettu ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin. Työssä tutkittiin myös pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja rajoitteita. Hyödyntämisen ympäristövaikutukset selvitettiin tapaustutkimuksella kolmesta eri kohteesta kahdella eri laskentamenetelmällä, Suomen Ympäristökeskuksen julkaisemalla PIRTU-ekotehokkuustyökalulla ja Yhdysvaltojen ympäristöviranomaisen (U.S. EPA) julkaisemalla SEFA-laskentatyökalulla. Kustannusvaikutukset määritettiin kahdesta eri kohteesta yhdellä laskentamenetelmällä. Toimintaympäristöön liittyviä näkemyksiä tutkittiin alan parissa työskenteleville lähetetyllä kyselyllä. Diplomityön tulosten mukaan pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen vähensi kunnostustoimien energian kulutusta, ilmapäästöjä, neitseellisen maa-aineksen käyttöä ja kaatopaikalle viedyn jätteen määrää. Pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen vähensi myös kustannuksia molemmissa tutkimuskohteissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen nähdään alalla työskentelevien parissa myönteisenä. Haasteita hyödyntämiseen aiheuttavat kuitenkin hankalaksi nähty ympäristölupaprosessi, viranomaisten asenteet ja sekava lainsäädäntö. Työn johtopäätöksenä todetaan, että pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen oli tapaustutkimuksen kohteissa kannattavaa sekä kustannusten että ympäristövaikutusten kannalta. Pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen edistämiseksi tarvitaan selkeä ohjeistus hyödyntämisessä sallituista haitta-aineista, sopivista hyödyntämispaikoista sekä hyödyntämisprosessin läpiviennistä. Lisäksi tarvitaan systemaattisia selvityksiä hyödyntämisen hyödyistä ja haitoista.

Contaminated site risk management activities are intended to handle according to the principles of sustainable remediation. Three main components of sustainable remedia-tion are environmental effects with social and economic aspects. In Finland remedia-tions of contaminated soils have usually been carried out by soil excavation and landfill deployment. This thesis studies environmental effects and cost effects of local reuse of contaminated soil using a life cycle approach. Reuse of contaminated soils is compared with landfilling. The thesis also studies the operational environment related to the reuse of contaminated soils. The aim was to find out the main challenges and incentives involved in the reuse process. Environmental effects were studied by three different case studies and using two calculation tools: PIRTU by the Finnish Environmental Institute and SEFA by the U.S. Environmental Protection Agency. Cost effects were studied by two cases and using a single calculation method. A questionnaire study was conducted to find out experts' views related to the operational environment. According to the results, reuse of contaminated soils reduced the use of fuel, emissions to air, use of virgin soils and amount of soils placed in landfills in all the three cases. Reuse of contaminated soils also halved the costs in the two studied cases. The respondents of the inquiry favored the reuse of contaminated soils. The process of reusing contaminated soil is, however considered difficult. Challenges mainly occur in the environmental permit process. Also, legislative barriers and authorities' attitudes are seen to cause troubles. As a conclusion, reusing contaminated soils in the studied case sites was profitable, when considering environmental and cost effects. In order to reuse contaminated soil more commonly, clear instructions for suitable areas and acceptability of contaminants in the soil should be given. Furthermore, the process of applying for an environmental permit should be clearer and more predictable. More systematic research on the pros and cons of reusing contaminated soils should be conducted.
Description
Supervisor
Sorvari, Jaana
Thesis advisor
Säynäjoki, Eeva
Järvinen, Kimmo
Keywords
pilaantunut maa, hyödyntäminen, elinkaariarviointi, kestävä kehitys
Other note
Citation