Elektroniputkilla toimivan kitaravahvistimen tutkiminen: tyyppitapauksena VOX AC30

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2010

Department

Koneenrakennustekniikan laitos

Major/Subject

Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka

Mcode

S-89

Degree programme

Language

fi

Pages

ix + 88

Series

Abstract

Through the recent decades, the vacuum tube has retained its appreciated status as an active component in guitar amplifiers. Several reasons have been stated to contribute to the popularity. However, the most commonly reason has been the naturally pleasant sound of a tube amplifier. Terms like warm and rich are frequently used to describe it. The main disadvantages of tube amplifiers are typically greater size, mass and price compared to a corresponding solid state amplifiers. Tubes also wear out and are mechanically rather sensitive. In addition, the palette of sounds from a single tube amplifier is usually quite narrow. Hence, if a guitar player wants more variability, he/she has to use several amplifiers. Due to the aforementioned issues, markets for simulating and modelling amplifiers have arisen. These amplifiers strive to achieve the tone of a tube amplifier without its disadvantages. Along with the development of information technology, especially Digital Signal Processing a.k.a. DSP has become a remarkable modelling technique. The main target of this thesis is to examine the factors that affect the sound of a tube amplifier, and thus produce results for guitar amplifier modelling. The methods to achieve this goal are examining the theory and accomplishing certain measurements, and finally analyzing these results. These measurements are done to a separate ECC83/12AX7 double triode and to VOX AC30 guitar amplifier which I have built for this thesis.

Elektroniputki on läpi vuosikymmenten säilyttänyt arvostetun asemansa etenkin ammattitason kitaravahvistimien aktiivisena komponenttina. Suosiolle on esitetty useita eri syitä, mutta yleisimpänä kuitenkin pidetään putkivahvistimen luonnostaan miellyttävää ääntä, mistä kuulee usein käytettävän termejä kuten lämmin ja rikas. Putkivahvistimien huonoihin puoliin lukeutuu pääasiassa se, että ne ovat tyypillisesti selvästi suurempia, raskaampia ja kalliimpia kuin vastaavat transistorivahvistimet. Putket ovat myös kuluvia ja mekaanisesti melko herkkiä komponentteja. Lisäksi yhdestä putkilla toimivasta kitaravahvistimesta saatava soundien kirjo on yleensä melko suppea, joten jos kitaristi haluaa enemmän vaihtelevuutta soundiin, hänen täytyy käyttää useampia vahvistimia. Edellä mainitut seikat ovat luoneet markkinat simuloiville ja mallintaville vahvistimille, joilla pyritään putkivahvistimen sointiin ilman kyseisen vahvistintyypin haittapuolia. Tietotekniikan kehityksen myötä erityisesti digitaalinen signaalinkäsittely eli DSP (Digital Signal Processing), on noussut merkittäväksi mallinnustekniikaksi. Tämän diplomityön tavoitteena on tuottaa tutkimustuloksia putkivahvistimien soundiin vaikuttavista tekijöistä kitaravahvistinmallinnusta varten, mutta myös yleisesti koota tietoa aiheesta yksiin kansiin. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä sekä teoriaa tutkimalla että käytännön mittauksia tekemällä ja tuloksia analysoimalla. Mittauksia tehdään erilliselle ECC83/12AX7 -kaksoistriodille, sekä työtä varten rakentamalleni VOX AC30-kitaravahvistimelle.

Description

Supervisor

Karjalainen, Matti

Thesis advisor

Pakarinen, Jyri

Keywords

guitar amplifier, kitaravahvistin, vacuum tube amplifier, elektroniputkivahvistin, thermonic valve amplifier, elektroniputki, vacuum tube, epälineaarisuus, electron tube, särö, thermonic valve, sointi, nonlinearity, soundi, distortion, tone, sound

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122357736

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG