Reversible solid oxide technology enables for both electrolyzer operation for the production of hydrogen and fuel cell operation for the generation of electricity. Compared to other electrolyzer technologies, solid oxide cells are operated at high (>700°C) temperatures. While high temperature operation allows for a high efficiency for hydrogen production, it results in significant heat losses if heat integration is not implemented. Solid-oxide electrolyzers also operate at low pressure while hydrogen is stored and used at high pressure, therefore creating a need for the addition of a compressor system. The main goals of this thesis were studying the aspects related to integrating a compressor system with a solid-oxide electrolyzer system, implementing measures for the measurement and presentation of the various efficiencies of the system and studying the potential efficiency improvements that could be gained from heat integration. For this, a closed water-glycol cooling loop was implemented to VTT's 10 kW pilot scale reversible solid oxide electrolyzer (rSOC) system to replace an old tap-water based cooling system for data acquisition and system analysis. Multiple steady-state experiments with the water-glycol cooling loop were performed. The new cooling system was first validated to gain insight into factors such as the ambient temperature range where the system is capable of providing sufficient cooling. After these initial experiments, all the factors that affect the overall efficiency of the rSOC system were evaluated and the realistic efficiency improvement potential from a heat recovery system was estimated. By combining information from earlier experiments performed without the new developed cooling system and real-time efficiency data from the new experiments, the potential efficiency improvements of the system were estimated to be around 10%.Reversiibeli kiinteäoksiditeknologia mahdollistaa sekä elektrolysaattoritoiminnan vedyn tuotannossa että polttokennojen toiminnan sähköntuotannossa. Verrattuna muihin elektrolysaattoritekniikoihin kiinteäoksidikennoja käytetään korkeissa (>700°C) lämpötiloissa. Vaikka korkean lämpötilan toiminta mahdollistaa korkean vedyntuotannon hyötysuhteen, se johtaa merkittäviin lämpöhäviöihin, jos lämpöintegraatiota ei toteuteta. Kiinteäoksidielektrolysaattorit toimivat myös alhaisessa paineessa, kun vetyä varastoidaan ja käytetään korkeassa paineessa, mikä luo tarpeen kompressorijärjestelmän lisäämiselle. Tämän diplomityön päätavoitteina oli tutkia kompressorijärjestelmän ja kiinteäoksidielektrolyyserijärjestelmän integrointiin liittyviä näkökohtia, toteuttaa toimenpiteitä järjestelmän eri tasojen hyötysuhteiden mittaamiseksi ja esittämiseksi sekä tutkia mahdollisia tehokkuusparannuksia, joita lämmön talteenotolla voitaisiin saavuttaa. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin suljettu vesi-glykolijäähdytyspiiri VTT:n 10 kW reversiibeliin kiinteäoksidielektrolysaattorijärjestelmään korvaamaan vanha hanavettä käyttävä jäähdytysjärjestelmä. Vesi-glykolijäähdytyspiirillä suoritettiin useita kokeita tasapainotilassa. Uusi jäähdytysjärjestelmä validoitiin ensin, jotta saataisiin käsitys tekijöistä, kuten ympäristön lämpötila-alueesta, jossa järjestelmä pystyy tarjoamaan riittävän jäähdytyksen. Näiden ensimmäisten kokeiden jälkeen arvioitiin kaikki tekijät, jotka vaikuttavat kiinteäoksidielektrolyyserijärjestelmän hyötysuhteeseen, ja arvioitiin lämmöntalteenottojärjestelmän realistinen hyötysuhteen parannuspotentiaali. Yhdistämällä tietoa edellisistä kokeista, jotka on tehty ilman uutta jäähdytysjärjestelmää, sekä uusien kokeiden hyötysuhteiden mittausdataa voitiin arvioida järjestelmän mahdolliseksi hyötysuhteen paranukseksi noin 10%.
