An attention-based view of strategic initiatives

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2013

Department

Perustieteiden korkeakoulu

Major/Subject

Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta

Mcode

TU-91

Degree programme

Language

en

Pages

136 + [77]

Series

Abstract

Theories of attention building on the idea that, to explain firm behaviour is to explain how scarce attention is allocated in the firm, have recently become influential in strategic management. Extant research has tended to focus on two types of attention processes: 1) how attention is sought from the bottom-up, and 2) how it is allocated from the top-down. Although both directions of influence occur simultaneously, there has been very little research attempting to combine attention seeking and attention giving into an integrated framework which is what this thesis purports to do. Resource allocation to strategic initiatives is the context where attention in this thesis is studied. It is an established research stream that has to a large extent been built around the top-down -bottom-up dichotomy and is therefore an ideal conceptual setting to study how attention is allocated and what implications ensue. Despite the theoretical similarities between resource and attention allocation, very little research has looked at them together. The thesis builds a simulation model where strategic initiatives compete for top management attention by signalling of potential performance improvements. Top management, on the other hand, chooses to prioritize initiatives based on five simple heuristics: either initiatives with 1) strong track records, 2) weak track records, 3) high future performance potential, or 4) high potential to contribute to firm performance are prioritized, or then 5) no one is prioritized. The thesis investigates the attention allocation patterns that emerge under the different heuristics, and their implications to firm performance in a complexity-theory model that assumes initiative-level activities to interact with one another. The results show that both stable and shifting attention patterns can lead to good organizational performance. Furthermore, in situations where costs of seeking management attention are low, prioritizing initiatives with strong track records leads to the counter-intuitive outcome where an initiative's priority level and the amount of attention that it receives are inversely related. The result occurs because having achieved good performance in the past makes it harder to keep on improving performance. When costs of seeking attention are low enough, lower priority initiatives will end up consuming management's attention. The thesis contributes to the theory of attention by investigating top-down and bottom-up attention processes at the same time. It also sheds light on the dynamics of attention allocation and the implications of attention on firm performance, and helps advance an attention-based view of strategic initiatives. Finally, the thesis extends a well-established model of complexity to include micro-level optimization.

Päätöksentekijöiden huomiointikyky on viimeisten vuosien aikana saavuttanut keskeisen aseman strategisen johtamisen tutkimuksen käsitteistössä. Huomiointikykyyn perustuvan tutkimuksen keskeinen lähtökohta on, että organisaatioiden käyttäytymisen selittäminen vaatii sen selittämistä, mihin päätöksentekijöiden rajallinen huomio on kohdistunut. Aihetta on tutkittu sekä huomioita havittelevan (alhaalta ylös) että sitä jakavan (ylhäältä alas) tahon näkökulmasta, mutta varsin vähän siten, että molemmat näkökulmat yhdistyisivät. Tässä työssä huomiointikykyä tutkitaan strategisten hankkeiden yhteydessä. Resurssiallokaatio strategisille hankkeille on etabloitunut tutkimussuunta, joka on niin ikään rakentunut voimakkaasti alhaalta ylös - ylhäältä alas dikotomian mukaisesti, ja on näin ollen erinomainen näkökulma huomiointikyvyn tutkimiselle. Huomion allokoinnin ja resurssiallokaation yhteneväisyyksistä huolimatta on niitä yhdistävää tutkimusta lisäksi julkaistu hyvin vähän. Tässä työssä rakennetaan simulaatiomalli, jossa strategiset hankkeet havittelevat yritysjohdon huomiota signaloimalla löytämistään keinoista parantaa omaa suorituskykyään. Johto sen sijaan priorisoi hankkeita viiteen yksinkertaiseen heuristiikkaan tukeutuen: prioriteetin saavat joko ne hankkeet, 1) jotka ovat suoriutuneet parhaiten menneisyydessä, 2) joiden suorituskyky on ollut heikkoa, 3) joilla arvioidaan olevan paras suorituspotentiaali tai 4) joiden arvioidaan kykenevän parhaiten edistämään yrityksen suoriutumista. On myös mahdollista, että 5) hankkeita ei priorisoida lainkaan. Työssä tutkitaan, miten priorisointiheuristiikan valinta vaikuttaa organisaation suoriutumiseen ja siihen, miten huomio organisaatiossa jakautuu eri hankkeiden välille. Mallista saadut tulokset osoittavat, että sekä muuttuva että vakaa huomion allokointi voivat edesauttaa organisaation suoriutumiskykyä. Erityisen kiinnostavaa on lisäksi se, että silloin kun huomion havittelu on edullista, parhaimpien suoriutujien priorisointi johtaa tilanteeseen, jossa huomion saanti ja prioriteettitaso ovat käänteisiä toisilleen. Tämä johtuu siitä, että erinomaisen suoriutumiskyvyn saavuttaneen hankkeen on vaikea kyetä enää parantamaan tulostaan. Nämä johto päätyy kohdentamaan huomionsa heikomman prioriteetin hankkeille. Työ edistää strategiatutkimusta yhdistämällä huomion havittelun ja huomion jakamisen samaan, dynaamiseen malliin. Se myös auttaa ymmärtämään erilaisia huomionallokointimekanismeja sekä niiden vaikutuksia organisaation suoriutumiskykyyn. Lisäksi tyä luo aiemmasta kirjallisuudesta poikkeavan huomiointikykyyn perustuvan mallin strategisista hankkeista ja laajentaa kompleksisuustutkimuksessa yleisesti käytettävän simulaatiomallin mikroperusteiseksi optimointimalliksi.

Description

Supervisor

Maula, Markku

Thesis advisor

Keil, Thomas

Keywords

attention, huomio, attention-based view, huomiointikyky, ABV, huomiopohjainen teoria, strategic initiatives, strategiset hankkeet, resource allocation, resurssiallokaatio, simulation, kompleksisuus, complexity, simulaatiotutkimus, NK, NK

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122859633

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI