Julkiset konsortio-ostotarjoukset Suomessa ja osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-04-13

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Business Law

Language

fi

Pages

71

Series

Abstract

The thesis focuses on public takeover bids under Chapter 11 of the Securities Markets Act (746/2012) and, in particular, on consortium bids, which have become more common in Finland in 2020-2024 as a method of making public takeover bids. In a consortium bid, the bidder is a consortium, which typically includes major shareholders or management of the publicly listed company subject to the takeover bid. The aim of the thesis is to systematise consortium bids and the applicable law and to assess, utilising law and economics approach, whether the existing legislation is sufficient to address the challenges identified in consortium takeover bids. The thesis examines in depth the principle of equal treatment of security holders in public takeover bids. Consortium bids are in tension with the principle of equal treatment, as consortium bids de facto give certain shareholders of a publicly listed company participating in the bidder consortium different opportunities from other shareholders of the target company. The thesis further systematises the legislation on management buyout bids and concerns related thereto. It also illustrates the tense relationship between consortium bids and the principle of equal treatment and the challenges arising in management buyout situations by analysing two consortium bids conducted between 2020 and 2024: the takeover bid for shares in Ahlstrom-Munksjö Oyj in 2020 and the takeover bid for shares in Innofactor Oyj in 2024. The thesis concludes that the main drawback of the consortium bids is the lack of transparency in their structure. The offer documents published by the bidders do not currently include adequate details of the consortium structures or consortium agreements, which undermines other shareholders' ability to effectively assess the fairness of the consortium bids. This increases the risk of unfair treatment of minority shareholders. While the consortium bids can provide economic benefits, such as enhanced decision-making and synergistic advantages, they involve risks related to, inter alia, information asymmetry, mass externalities, and opportunistic behaviour of the management team. The thesis argues that the current regulatory framework does not sufficiently address these challenges. It proposes de lege ferenda to extend the disclosure obligations of the bidder, to strengthen the supervision of the Financial Supervisory Authority to cover also aspects of company law, and to consider the possibility of class actions in the Finnish securities markets.

Tutkielmassa tarkastellaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 11 luvun mukaisia julkisia ostotarjouksia ja erityisesti konsortiotarjouksia, jotka ovat yleistyneet Suomessa vuosina 2020–2024 julkisten ostotarjousten tekotapana. Konsortiotarjouksessa julkisen ostotarjouksen tekijänä toimii konsortio, johon tyypillisesti sisältyy tarjouksen kohteena olevan pörssiyhtiön suuria osakkeenomistajia tai toimivaa johtoa. Tutkielman tavoitteena on systematisoida konsortiotarjouksia ja niihin soveltuvaa lainsäädäntöä sekä oikeustaloustieteellisiä näkökulmia hyödyntäen arvioida, onko voimassa oleva lainsäädäntö riittävää vastaamaan konsortiotarjouksissa esiin nousseisiin haasteisiin. Tutkielmassa syvennytään julkisissa ostotarjouksissa sovellettavaan arvopaperinhaltijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimukseen. Konsortiotarjoukset ovat jännitteisessä suhteessa tasapuolisen kohtelun periaatteen kanssa, sillä konsortiotarjouksissa tarjouksentekijäkonsortioon osallistuville pörssiyhtiön tietyille osakkeenomistajille annetaan de facto erilaiset mahdollisuudet kuin muille kohdeyhtiön osakkeenomistajille. Tutkielmassa systematisoidaan lisäksi management buyout -ostotarjouksiin liittyvää lainsäädäntöä ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Tutkielmassa myös havainnollistetaan konsortiotarjousten jännitteistä suhdetta tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa sekä management buyout -tilanteissa syntyviä haasteita tarkastelemalla kahta vuosina 2020–2024 toteutettua konsortiotarjousta, vuonna 2020 tehtyä ostotarjousta Ahlstrom-Munksjö Oyj:n osakkeista ja vuonna 2024 tehtyä ostotarjousta Innofactor Oyj:n osakkeista. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että konsortiotarjousten suurin ongelma on niiden rakenteiden läpinäkymättömyys. Tarjouksentekijöiden julkistamissa tarjousasiakirjoissa ei tällä hetkellä edellytetä riittävän tarkkaa tietoa konsortiorakenteista tai -sopimuksista, mikä heikentää muiden osakkeenomistajien mahdollisuutta arvioida tosiasiallisesti konsortiotarjouksien tasapuolisuutta. Tämä lisää riskiä vähemmistöosakkeenomistajien epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Vaikka konsortiotarjoukset voivat tuoda mukanaan taloudellisia hyötyjä, kuten tehostunutta päätöksentekoa ja synergiaetuja, niihin sisältyy riskejä, jotka liittyvät muun muassa informaation epäsymmetriaan, massaulkoisvaikutuksiin ja toimivan johdon opportunistiseen toimintaan. Tutkielmassa esitetään, että nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi vastaa näihin haasteisiin. Tutkielmassa ehdotetaan de lege ferenda, että tarjouksentekijän tiedonantovelvollisuutta laajennetaan ja Finanssivalvonnan valvontaa vahvistetaan kattamaan myös yhtiöoikeudelliset näkökulmat sekä pohditaan ryhmäkanteen mahdollistamista arvopaperimarkkinoilla.

Description

Supervisor

Hurmerinta-Haanpää, Anna

Keywords

julkinen ostotarjous, konsortio, arvopaperimarkkinaoikeus, tasapuolinen kohtelu, huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus, konsortiotarjous

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202505143681

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ