aalto1 untyped-item.component.html
Puhe- ja lauluärsykkeiden luominen ja MEG-mittauksia
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
S-89
Degree programme
Language
fi
Pages
vii + 46
Series
Abstract
Kiinnostus musiikin aivotutkimukseen on ollut kasvussa, sillä musiikin avulla voidaan tutkia aivojen järjestäytyneisyyttä.
Musiikin aivotutkimus auttaa myös ymmärtämään puheeseen liittyviä aivotoimintoja paremmin.
Tässä työssä on luotu suomen- ja ranskankieliset puhe- ja lauluärsykkeet MEG- menetelmällä tehtävää aivotutkimusta varten.
Ärsykkeistä tehtiin lisäksi kaksi variaatiota.
Ensimmäisessä poistettiin prosodiainformaatiota muuttamalla ärsykesignaalin perustaajuus vakioksi, toisessa poistettiin merkitysinformaatiota alipäästösuodattamalla formanttitaajuudet pois signaalista.
Luoduista ärsykkeistä valittiin pilottitutkimukseen suomenkieliset ärsykkeet, ja niillä suoritettiin viisi MEG-mittausta aikuisilla ja kaksi vastasyntyneillä.
Sekä aikuisilta että vastasyntyneiltä onnistuttiin mittaamaan kuuloaivokuoren ärsykkeisiin liittyvää toimintaa.
Aikuisten vasteista mallinnettujen dipolien mukaan näyttää alustavasti siltä, että laululle vasteet ovat hieman puheen vasteita suurempia ja laulun prosessointi kestää pidempään kuin puheen.
Aivopuoliskojen välillä ei näin pienellä koehenkilöjoukolla havaittu systemaattista eroa puhe- ja lauluärsykkeiden käsittelyyn liittyen.
Tutkimuksessa saatiin mitattua kuuloaivokuoren toimintaa jatkuvalle puheelle ja laululle myös molemmilta tutkituilta vastasyntyneiltä.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että tutkimus osoittaa jatkuvien puhe- ja lauluärsykkeiden soveltuvan kuuloaivokuoren sähköisen toiminnan tutkimiseen.
Tulos avaa uusia mahdollisuuksia elektro- ja magnetoenkefalografian käyttöön ja luonnollisempien koetilanteiden kautta aivojen toiminnan parempaan ymmärtämiseen.