Optimal policies for developing the Finnish electric vehicle market

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Master's thesis
Date
2022
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Economics
Language
en
Pages
40
Series
Abstract
The diffusion of electric vehicles has sped up greatly in the recent years. For the past few years, the numbers of EVs in traffic has doubled each year. Still, the market share of EVs in Finland is currently less than one percent. Finland has committed to emission goals, where quick EV diffusion is required to reach these goals. The EV market is characterized by indirect network effects, where the development of the public charging network and the diffusion of EVs benefit each other resulting in a positive feedback loop. Here, governmental intervention may be beneficial if drivers and charging network owners wait for each other to enter the market first. Targeted incentives could speed up the process by reducing the barriers of entry for the market players. In this thesis, I will analyze welfare increasing policies that can be implemented by the Finnish government. The first best policy is to subsizide charging station entry, charging costs and EV purchases. As charging cost subsidy is difficult to implement, I calculate the second best policies, which include optimal charging station and EV subsidies. The charging station subsidy can be directly calculated from charging price markup, while the EV subsidy is dependent on multiple criteria, including consumer demand, environmental benefits and number of incompatible charging technologies. The optimal EV subsidy is sensitive to assumptions, but the received estimates are reletively high at up to 25 000\euro. As the direct subsidies are expensive, a more cost-efficient way to increase EV diffusion would be to reduce the number of charging technologies to one by a standard or by making adapters easily available. The most efficient way would still be to increase consumers' intrinsic demand for EVs.

Sähköautojen määrä Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosina. Rekisteröityjen täyssähköautojen määrä on kaksinkertaistunut vuosittain viimeisen muutaman vuoden aikana. Täyssähköautojen markkinaosuus Suomessa on edelleen alle prosentin. Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, joiden saavuttamisessa liikenteen nopeampi sähköistyminen on tarpeellista. Sähköautomarkkinalla on havaittavissa epäsuoria verkostovaikutuksia, jossa sekä julkisen latausverkoston kehitys että sähköautojen lisääntynyt määrä hyödyttävät toisiaan johtaen itseään vahvistavaan kierteeseen. Valtion väliintulo voisi tässä tilanteessa olla hyödyllistä mikäli sähköautojen potentiaaliset ostajat ja latausasemien rakentajat odottavat toisen osapuolen astuvan ensimmäisenä markkinalle. Kohdennetut kannustimet voisivat nopeuttaa tätä prosessia vähentämällä markkinalle tulon esteitä. Tässä tutkielmassa pyrin löytämään hyvinvointia parantavia toimenpiteitä jotka Suomen hallitus pystyisi ottamaan käyttöön. Parhaat käytännöt tukisivat julkisten latausasemien rakentamista, kuluttajien yksittäisiä latausmaksuja, sekä uusien sähköautojen ostoja. Yksittäisten latausmaksujen tukemisen ollessa käytännössä vaikeaa toteuttaa, toiseksi parhaat käytännöt sisältävät edelleen latausasemien sekä uusien sähköautojen oston tukemisen. Latausasemien rakentamisen tuen voi laskea suoraan latausasemien voittomarginaalista, kun taas sähköautojen ostotuki on riippuvainen useammasta kriteeristä, mukaanlukien kuluttajien kysynnästä, ympäristöhyödyistä, sekä yhteensopimattomien latausteknologioiden määrästä. Optimaalinen ostotuki on herkkä tehdyille oletuksille, mutta saadut estimaatit ovat korkeita aina 25 000\euro{} asti. Suorat tuet ovat kalliita, joten kustannustehokkaampi keino lisätä sähköautojen määrää on vähentää latausteknologioiden määrä markkinalla yhteen, joko standardin tai helposti saatavilla olevien adapterien kautta. Kustannustehokkain tapa olisi edelleen kuluttajien luontaisen kysynnän lisääminen.
Description
Thesis advisor
Murto, Pauli
Keywords
electric vehicles, indirect network effects, intrinsic demand, emission goals
Citation