Väliyhteisölain muutos EU:n veronkiertodirektiivin nojalla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2018
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
84
Series
Abstract
Tutkimuksessa käsitellään esitettyä Suomen väliyhteisölain muutosta, joka pohjautuu OECD:n BEPS-hankkeen pohjalta annettuun EU:n veronkiertodirektiiviin. Direktiivin väliyhteisöjä koskevat säännökset on oltava implementoituina 31. joulukuuta 2018 mennessä, mikä tekee tutkimusaiheesta kirjoitushetkellä hyvin ajankohtaisen. Tutkimuksessa esitellään voimassa olevan väliyhteisölain keskeinen sisältö. Tämän jälkeen käsitellään EU:n veronkiertodirektiivin väliyhteisöjä koskevat säännökset, näiden suhde voimassa olevan väliyhteisölain säännöksiin sekä direktiivin esitetty implementointitapa. Lopuksi analysoidaan esitettyjen muutosten vaikutuksia Suomen valtioon ja suomalaisiin yrityksiin. Työ on rajattu väliyhteisölain soveltamisalan ja siihen liittyvien poikkeusten käsittelyyn, mikä jättää väliyhteisötulon verottamisen tutkimuksen ulkopuolelle. Merkittävimmät väliyhteisölakiin esitetyt muutokset koskevat määräysvallan määritelmää ja tähän liittyvää omistusosuuden kynnystä sekä poikkeuksia lain soveltamisalasta. Määräysvaltaa koskeva omistusosuuden kynnys esitetään laskettavaksi 50 prosentista 25 prosenttiin. Toisaalta määräysvallan arvioinnissa huomioitaisiin jatkossa vain etuyhteydessä olevat osapuolet. Yleinen toimialapoikkeus ja verosopimusvaltioita koskeva poikkeus esitetään kumottavaksi. Taloudellisen toiminnan poikkeus koskisi jatkossa kaikkia valtioita, paitsi niin sanottuja yhteistyöhaluttomia valtioita, mutta poikkeussäännökseen liittyisi tiedonvaihtoa ja toimialaa koskevat lisäedellytykset ETA:n ulkopuolisten valtioiden osalta. Esitetty lakimuutos johtaisi nykyistä kireämpään väliyhteisösääntelyyn, sillä useampi ulkomainen yhtiö voisi jatkossa joutua sääntelyn piiriin. Lisäksi esitetyt muutokset johtavat oletettavasti sekä lisääntyneisiin hallinnollisiin kustannuksiin ja että lain soveltamisen tulkintaongelmiin. Lakimuutoksella ei odoteta sen ennaltaehkäisevän luonteen vuoksi olevan vaikutuksia Suomen verotuloihin.The study deals with the proposed amendment to Finnish Controlled Foreign Corporation (CFC) rules. The changes originate from EU’s Anti-Tax Avoidance Directive which, in turn, is based on OECD’s BEPS project. The CFC provisions of the Directive must be implemented by the 31st of December 2018, which makes the research topic very timely at the time of writing. The relevant content of the current CFC rules is introduced. Subsequently, the CFC provisions of the Directive, along with their relationship with the current CFC rules, and the proposed implementation of the Directive are discussed. Finally, the impact of the proposed changes on Finnish state and Finnish companies are analyzed. The study is limited to the scope of application and the related exemptions of the CFC rules. Therefore, the taxation of the CFC income is excluded from the scope of the study. The most significant amendments to the CFC rules concern the definition of control and the related threshold of ownership as well as exemptions from the scope of application. The threshold for control would be lowered from 50 percent to 25 percent. On the other hand, only related parties would be considered in the assessment of control. The general exemption based on company’s industry and the exemption of tax treaty countries would be repealed. In future, the exemption based on economic activity would apply to all countries except so-called non-cooperative jurisdictions. However, the exemption would entail additional conditions regarding information exchange and industry for non-EEA countries. The proposed amendments would lead to more stringent CFC regulation, as more foreign companies could be subject to CFC rules in the future. Moreover, the proposed amendments will likely result both in increased administrative costs and in interpretation problems in the application of the law. The amendment of the act is not expected to have an impact on Finland's tax revenue due to its preventive nature.Description
Thesis advisor
Viitala, TomiKeywords
väliyhteisöt, väliyhteisölaki, veronkiertodirektiivi, BEPS