Yhteisöllisyys kaupunkien asuinkerrostaloalueiden asemakaavoissa

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi

Authors

Date

2025

Department

Major/Subject

Arkkitehtuuri

Mcode

Degree programme

Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin kandidaattiohjelma

Language

fi

Pages

28

Series

Abstract

Kasvavissa kaupungeissa suuri väestöntiheys ja asuminen keskittyy korkeisiin asuinkerrostaloihin. Etenkin viime vuosikymmenenä Espoon kaupunkirakenne on keskittynyt Länsimetron valmistuttua asemien läheisyyteen. Tämä muutos vaatii huomiota ja tarkastelua sen suhteen, miten hyvä ja ympäristöön sopiva perusta kaupunkiyhteisöjen rakentumiselle muodostuu uudenlaisessa kehityksessä. Tiiviissä kaupunkiympäristössä on osoitettu korkeampi todennäköisyys kokea yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä, joten tämän takia yhteisöllisyyden tutkiminen isoissa kaupunkirakenteissa on ajankohtaista. Opinnäytetyössä käsitellään yhteisöllisyyttä asuinalueilla yleisesti, sekä pohditaan siihen liittyviä ongelmia ja ristiriitoja. Yleiskäsitystä yhteisöllisyydestä ja asemakaavoituksen mahdollisia yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia asuinkerrostaloalueiden yhteisöllisyyttä, ja miten tukea sitä kaavoituksella. Tutkimuskysymys on: ”Miten asuinkerrostaloalueiden yhteisöllisyyttä on tuettu Espoon 2010-luvun asemakaavoituksessa?”. Tutkimuksen aineisto koostuu 108 analysoitavasta asemakaavasta. Asemakaavojen määräyksistä ja merkinnöistä on valittu 12, joiden avulla asemakaavojen yhteisöllisyyttä tarkastellaan. Yhteisöä ei voida itsestään synnyttää kaavoituksella, mutta sille voidaan luoda edellytykset. Erityisesti väljyys, kaupunkivihreä ja sujuvat kevyen liikenteen yhteydet edistävät asuinalueen viihtyvyyttä, saavutettavuutta sekä tasa-arvoa, mitkä puolestaan mahdollistavat positiivisten naapuruussuhteiden syntymisen. Tämän perusteella tutkimuksessa huomioidut määräykset ja merkinnät koskevat joko korttelipihaa, liikennettä tai lisärakennusoikeutta. Tutkimuksessa pyritään saamaan yleiskatsaus siihen, miten Espoon 2010-luvun asemakaavoitus on tukenut asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes kaikissa tutkimuksen kaavoissa on osoitettu asuinalueelle istutettavia osia ja määrätty lisärakennusoikeutta yhteistiloille. Vähiten käytetyt määräykset liittyivät pihaan sijoitettaviin yhteistilojen rakennusoikeuteen sekä yhteiskäyttöautoiluun. Tutkimuksesta voidaan huomioida, että korttelipihaan liittyviä määräyksiä ja merkintöjä on hyödynnetty huomattavasti enemmän, kuin liikenteeseen tai lisärakennusoikeuteen liittyviä. Aiheen tutkimusta voitaisiin jatkaa tarkastelemalla asemakaavoissa esiintyvien harvinaisempien määräyksien ja merkintöjen toteutusta. Tutkimuksen perusteella voisi olla aiheellista miettiä, miten liikenteeseen ja lisärakennusoikeuteen liittyvällä asemakaavoituksella voidaan entisestään luoda perustaa yhteisöllisyyden toteutumiselle.

Description

Supervisor

Özer-Kemppainen, Özlem

Thesis advisor

Tómasson, Mikael

Keywords

yhteisöllisyys, yhteiskuntasuunnittelu, asuinrakentaminen, kaupunkisuunnittelu, asuinkerrostalot, asemakaavoitus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202506084296

Collections

[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS