Managing Complex Patient Journeys: A Healthcare Operations Management Perspective
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2025-02-17
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
93 + app. 56
Series
Aalto University publication series Doctoral Theses, 15/2025
Abstract
The single most important challenge of modern healthcare operations management is that of the complex patient journey. Modern healthcare systems observe an increasing trend of healthcare use and costs being accumulated from a small group of multimorbid, long-term – complex patients, whose patient journeys are riddled with discontinuities, disruptions, and a maze of service providers who do not communicate with each other. With the development of new technologies, it is possible to treat more conditions with better outcomes, with a subsequent higher price tag. Despite ongoing efforts to address this issue, it remains a persistent and pressing problem that many healthcare systems are unable to keep up with. Framing this challenge through the lens of healthcare operations management raises the question, "How can we deliver personalized healthcare services with the efficiency of mass production?" Theories in healthcare operations management suggest that addressing complex patient journeys involves segmenting demand, standardizing modular service components, reducing or streamlining non-value-adding activities such as handovers and setups, and maximizing the use of repeatable processes. It also calls for delegating decision-making and judgment to the lowest hierarchical level where the necessary information and expertise are available. However, there are still many unanswered questions in the current literature, such as how to understand variation and its causes in the high-variability context of complex patients, how existing tools like patient pathways can be used to reduce variation while allowing flexibility where appropriate, and how these tools can promote value co-creation and bring decision-making and judgment closer to the patient. This thesis employed a mixed methods approach within the Finnish healthcare system to address patient journey disruptions. Causes of discontinuities were explored through focus groups with private-sector healthcare professionals and a survey of abdominal patients. Conceptual analysis, supported by expert input and interviews with healthcare professionals and home care patients, led to the development of a generalizable patient journey disruption framework. Guidelines for patient pathway use were derived from an exploratory survey of public-sector healthcare professionals, while the impact of a digital care pathway on value co-creation for people with multiplesclerosis was assessed via statistical analysis of electronic health records. The results of this thesis highlight various ways to structure management problems in healthcare. Key findings include insights into healthcare professionals' experiences with patient pathway use, guidelines for optimizing these pathways, and evidence that digital care pathways can enhance co-creation for people with multiple sclerosis. The primary theoretical contribution is the conceptualization of patient journey disruption as an agency-based event linked to negative outcomes in care pathways relative to reasonable expectations. This concept emphasizes identifying, analyzing, and addressing PJDs to optimize complex patient journeys.Terveydenhuollon tuotantotalouden merkittävin haaste on kompleksi potilaspolku. Terveydenhuoltojärjestelmät kohtaavat yhä enemmän tilanteita, joissa pieni joukko monisairaita ja pitkäaikaisia – toisin sanoen komplekseja potilaita käyttää suurimman osan terveydenhuollon palveluista, kerryttäen merkittävän osuuden kustannuksista. Näiden ihmisten potilaspolut ovat täynnä katkoksia, häiriöitä ja palveluntarjoajia, jotka eivät kommunikoi keskenään. Lisäksi uusien teknologioiden ansiosta voidaan hoitaa yhä useampia sairauksia erinomaisin tuloksin, mikä johtaa kuitenkin usein korkeampiin kustannuksiin. Huolimatta jatkuvista pyrkimyksistä tämän haasteen ratkaisemiseksi, se on edelleen sitkeä ja ajankohtainen ongelma, jonka kanssa monet terveydenhuoltojärjestelmät kamppailevat. Kun tätä haastetta tarkastellaan terveydenhuollon tuotantotalouden näkökulmasta, herää kysymys: "Miten voimme tarjota yksilöllistä terveydenhuoltoa massatuotannon tehokkuudella?" Terveydenhuollon tuotantotalouden teoriat viittaavat siihen, että kompleksien potilaspolkujen johtamisessa voidaan hyödyntää kysynnän segmentointia, modulaaristen palvelukomponenttien standardointia, ei-arvoa lisäävien toimintojen, kuten siirtojen (handover) ja valmistelujen (setup), vähentämistä tai virtaviivaistamista sekä toistettavien prosessien tehokasta hyödyntämistä. Lisäksi on keskeistä, että päätöksenteko delegoidaan mahdollisimman alhaiselle organisaatiotasolle, jossa tarvittava tieto ja asiantuntemus ovat saatavilla. Kirjallisuudessa on kuitenkin yhä monia avoimia kysymyksiä, kuten kuinka ymmärtää vaihtelua ja erityisesti sen syitä kompleksien potilaiden korkeavaihteluisessa ympäristössä, kuinka olemassa olevia työkaluja, kuten hoitopolkuja, voidaan hyödyntää vaihtelun vähentämiseksi säilyttäen joustavuus siellä, missä se on tarkoituksenmukaista, ja kuinka nämä työkalut voivat edistää arvon yhteisluomista sekä tuoda päätöksenteon ja harkinnan lähemmäksi potilasta. Tämä väitöskirja hyödynsi monimenetelmällistä lähestymistapaa suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä potilaspolkujen häiriöiden tutkimiseksi. Häiriöiden syitä tutkittiin yksityisen sektorin terveydenhuollon ammattilaisten fokusryhmähaastatteluilla sekä vatsapotilaiden kyselyllä. Konseptianalyysi, jota tukivat asiantuntijoiden näkemykset ja haastattelut kotihoidon ammattilaisten sekä asiakkaiden kanssa, johti yleistettävissä olevan potilaspolun häiriön viitekehyksen kehittämiseen. Julkisen sektorin terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun kyselyn avulla luotiin suuntaviivat hoitopolkujen parempaan hyödyntämiseen, ja rekisteriaineiston tilastollisen analyysin avulla arvioitiin digitaalisen hoitopolun vaikutusta arvon yhteisluomiseen MStautia sairastavien kontekstissa. Tutkimustulokset korostavat erilaisia tapoja jäsentää johtamishaasteita terveydenhuollossa. Keskeiset havainnot sisältävät terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksista hoitopolkujen hyödyntämisestä, ohjeistuksia hoitopolkujen käytön optimointiin sekä näyttöä siitä, että digihoitopolut voivat edistää arvon yhteisluomista MS-tautia sairastavien kontekstissa. Tutkimuksen tärkein teoreettinen tuotos on potilaspolun häiriöiden käsitteellistäminen agenttipohjaisena tapahtumana, joka liittyy negatiivisiin lopputuloksiin potilaspoluissa suhteessa kohtuullisiin odotuksiin. Tämä käsite korostaa potilaspolkujen häiriöiden tunnistamista, analysointia ja korjaamista monimutkaisten potilaspolkujen optimoimiseksi.Description
Supervising professor
Saarinen, Lauri, Asst. Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandThesis advisor
Lillrank, Paul, Prof. Emeritus Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandTorkki, Paulus, Assoc., Prof., University of Helsinki, Finland
Keywords
health care operations, health systems engineering, integrated care, health systems science, care pathway, patient journey analysis, resource management, value co-creation, potilaspolut, terveydenhuollon johtaminen, tuotantotalous, prosessinhallinta, palvelujärjestelmät, tehokkuus, integraatio, terveydenhuollon kehittäminen
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Vehkamäki, A., Vesinurm, M., Halminen, O., Helminen, RR., & Lillrank, P. (2024). Causes of Care Discontinuity in Chronic Outpatient Care: A Mixed Method Case Study. Health Service Management Research. Advance online publication.
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202501151233DOI: 10.1177/09514848241307183 View at publisher
-
[Publication 2]: Vesinurm, M., Sylgren, I., Bengts, A., Torkki, P., & Lillrank, P. (2024). Concept Analysis of Patient Journey Disruptions: The Obstacle of Integrated Care. Journal of Integrated Care, 32(5), 37-58.
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202408065184DOI: 10.1108/JICA-08-2023-0060 View at publisher
-
[Publication 3]: Eklund, A., Vesinurm, M., & Torkki, P. (2024). Explorative Study on the Use and Utilization of Patient Pathways in Finnish Public Healthcare. In Proceedings of the 57th Hawaii International Conference on System Sciences (pp. 3317-3325).
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202401171441
-
[Publication 4]: Vesinurm, M., Maunula, A., Olli, P., Lillrank, P., Ijäs, P., Torkki, P., Mäkitie, L., & Laakso, S. M. (2024). Effects of a Digital Care Pathway for Multiple Sclerosis: Observational Study. JMIR Human Factors, 11(1), Article e51872.
Full text in Acris/Aaltodoc: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202408286024DOI: 10.2196/51872 View at publisher