Sammalet maisemassa

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorMannerla-Magnusson, Meri
dc.contributor.authorLauri, Riikka
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorHautamäki, Ranja
dc.date.accessioned2019-12-22T16:03:56Z
dc.date.available2019-12-22T16:03:56Z
dc.date.issued2019
dc.description.abstractSammalet ovat alkeellinen kasviryhmä, joka on läsnä lähes jokaisessa maisemassa. Usein sammalet yhdistetään metsiin, mutta myös kaupungit ovat niille otollista kasvuympäristöä. Sammaleita esiintyy luonnollisesti kaduilla, aidanteilla, katoilla ja seinissä. Sammalen suunnitelmallinen käyttö puutarhataiteessa ja maisema-arkkitehtuurissa on kuitenkin toistaiseksi länsimaissa vähäistä. Japanissa sammal taas on tärkeässä roolissa jokaisessa puutarhassa. Sammalen istutuskäytölle löytyy muitakin, kuin vain esteettisiä perusteluita. Sammal sitoo itseensä runsaasti kosteutta ja voi näin olla avuksi hulevesien pidätyksessä. Kuten muukin kasvillisuus, myös sammalet tasaavat kaupunkien lämpösaarekeilmiötä ja suojaavat pintamateriaaleja auringon haurastavalta säteilyltä ja lämpölaajenemisen aiheuttamilta ongelmilta. Helppohoitoisuutensa vuoksi sammalmatto sopii hyvin viherkatoille ja muihin syrjäisempiin, vähemmän kulutukselle alttiisiin paikkoihin. Sen herkkä rakenne ei kestä jatkuvaa tallaamista, joten täydelliseksi nurmikon korvikkeeksi siitä ei ole, mutta ylläpidon tarpeen vähäisyys tekee siitä ekologisesti ja fiskaalisesti potentiaalisen vaihtoehdon syrjäisemmille paikoille. Osa sammallajeista on myös hyvin herkkiä ilmansaasteille, joten ne eivät pärjää kaupunkialueilla. Sammalten istuttaminen onnistuu siirtämällä olemassa olevaa kasvustoa joko kasvualustansa kanssa (esimerkiksi kivet ja puunrungot) tai siitä varovasti irrotettuna. Sammalta voidaan myös murskata massaksi ja levittää halutulle pinnalle, jolloin olosuhteiden ollessa otolliset, se alkaa lisääntyä kasvinosista suvuttomasti kloonautumalla. Kasvatuksen alkuvaiheessa kasvustot vaativat kotiutuakseen hieman painelua ja säännöllisiä kevyitä kasteluita, mutta asetuttuaan ne ovat lähes huoltovapaita. Sammalten koetaan usein edustavan ajan kulua ja rauhaa, mikä on selvää, sillä ne ovat herkkiä ja hidaskasvuisia ja kukoistavat siellä missä niitä ei häiritä.fi
dc.format.extent24
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/41582
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201912226531
dc.language.isofien
dc.programmeMaisema-arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordsammalfi
dc.subject.keywordmaisema-arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordviherkatotfi
dc.subject.keywordsammalpuutarhafi
dc.subject.keywordsammalkatotfi
dc.subject.keywordsammalten käyttöfi
dc.titleSammalet maisemassafi
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
bachelor_Lauri_Riikka_2019.pdf
Size:
21.31 MB
Format:
Adobe Portable Document Format