Vihreät joukkolainat – Markkinoiden itsesääntelystä kohti EU-lainsäädäntöä

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2025-03-31

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Business Law

Language

fi

Pages

53

Series

Abstract

The green bond market has grown significantly in recent years and as of today, it represents a significant amount of capital. Despite this, the market has not been formally regulated in the past, and the issuance of green bonds has been supported primarily by voluntary principles based on self-regulation. The most prominent example of market self-regulation is the Green Bond Principles developed by ICMA. However, in the last few years, furthering the green transition and green financing has been at the center of EU decision-making. For this reason, the European Commission published its own regulation regarding green bonds in 2023, the European Green Bond Standard, which has come into effect at the end of 2024. The European green bond market is therefore now in a new position, in which formal EU legislation has become an official part of the green bond market, alongside market self-regulation. Motivated by this setting, the aim of this study is first and foremost to determine how the European Green Bond Standard will affect the classification of green bonds as “green”, and what requirements following this standard will impose on the issuers of green bonds, compared to the Green Bond Principles. The methodology used in determining this will be in the form of legal study, and the main source of material in this will be the Green Bond Principles and relevant EU legislation regarding green financing. This study considers the need for the European Green Bond Standard in the green bond market, and what potential impact this regulation might have on the market. In determining this, the methodology used is a regulatory theory approach regarding the Green Bond Principles, as well as an analysis of market indicators. The material used in this is regulatory theory literature on self-regulation, as well as literature regarding the green bond market and reports published by market participants. Compared to the Green Bond Principles, the requirements of the European Green Bond Standard for green bond issuers are inherently more challenging. For green projects to be classified as green under the European Green Bond Standard, they must meet the requirements of taxonomy alignment presented in the EU Taxonomy Regulation, whereas under the Green Bond Principles, a project in general can be defined as green if it has a positive environmental impact – ultimately the green credentials of the project are to be agreed between the issuer and the investor. Both frameworks set out extensive reporting requirements for the issuer, but whereas under the European Green Bond Standard the reporting and commissioning of second-party opinions is mandatory in principle, it is mostly only a recommendation under the Green Bond Principles. Moreover, the European Green Bond Standard contains formal sanctions for issuers who breach conditions set out in the standard, whereas sanctions to protect investors in situations in which the green conditions are breached by the issuer are in practice non-existent in the Green Bond Principles. The main objectives, which have driven the need for, and development of the European Green Bond Standard, have been the need to increase investments in green transition, to harmonize the market for green finance and to reduce greenwashing risks related to green financing. However, in light of market indicators, this study argues that even without formal EU legislation, the green bond market has functioned rather well in its current state. The green bond market has grown on a yearly basis and issuers of green bonds have been able to achieve a better performance in terms of the environment. Also, when reviewed against the regulatory theoretical framework of self-regulation, the Green Bond Principles can be seen as a form of effective self-regulation. It can be also further argued that the co-existence of several different green bond frameworks and definitions of what is considered as green can further fragment the market for green bonds. The European Green Bond Standard itself in its current form can be seen as posing multiple usability issues, and at the time of writing the study, only a moderate number of green bonds following the principles of the European Green Bond Standard have been issued. Based on these findings, this study forms the argument that the current self-regulation already serves these objectives well and questions the ability of the European Green Bond Standard in its current form to achieve the objectives set to it. However, some issuers view the existence of the European Green Bond Standard as a positive thing for the development of the market for green bonds in general. The impact which the European Green Bond Standard will have on the market and its ability to meet the goals set to it will ultimately be seen only in the future.

Vihreiden joukkolainojen markkinat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina ja ne sitovat tänä päivänä merkittäviä pääomamääriä. Tästä huolimatta niihin ei ole aiemmin liittynyt virallista sääntelyä, vaan vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskua ovat ohjanneet ennen kaikkea markkinoiden itsesääntelyyn nojaavat vapaaehtoiset periaatteet. Näistä merkittävin esimerkki on ICMA:n kehittämät GBP-periaatteet (Green Bond Principles). Vihreän siirtymän ja rahoituksen tukeminen on ollut kuitenkin keskiössä EU:n politiikassa ja päätöksenteossa viime vuosina. Tämän vuoksi Euroopan komissio on julkaissut oman asetuksensa eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista (EuGB-asetus) vuonna 2023 ja se on tullut sovellettavaksi vuoden 2024 lopussa. EU:n vihreiden joukkolainojen markkinoilla ollaan siis mielenkiintoisessa tilanteessa, jossa virallinen EU-lainsäädäntö on tullut osaksi markkinoita itsesääntelyn rinnalle. Tutkielman tavoitteena on tämän asetelman motivoimana selvittää ennen kaikkea se, kuinka EuGB-asetus muuttaa joukkolainan luokittelua vihreäksi ja minkälaisia vaatimuksia tämä tulee asettamaan niiden liikkeeseenlaskijoille, verrattuna GBP-periaatteisiin. Tässä tutkimusmetodina on lainopillisen tutkimuksen keinot ja tärkeimpänä aineistona ovat GBP-periaatteet sekä relevantti EU-lainsäädäntö. Tutkielmassa pohditaan lisäksi EuGB-asetuksen tarpeellisuutta ja mahdollisia vaikutuksia vihreillä rahoitusmarkkinoilla. Tässä tutkimusmetodina käytetään sääntelyteoreettista tarkastelua GBP-periaatteiden osalta, kuin myös markkinaindikaattorien analysointia. Aineistona käytetään itsesääntelyn sääntelyteoreettista kirjallisuutta sekä lisäksi vihreiden joukkolainojen markkinoihin liittyvää kirjallisuutta ja markkinatoimijoiden julkaisemia raportteja. Suhteessa markkinoiden kehittämiin GBP-periaatteisiin, EuGB-asetuksen vaatimukset vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille ovat lähtökohtaisesti haastavammat. EuGB-asetuksen mukaisten vihreiden hankkeiden tulee täyttää EU:n taksonomia-asetuksen vaatimukset taksonomianmukaisuudesta ollakseen vihreä, kun taas GBP-periaatteissa hanke määritellään vihreäksi yleisesti, mikäli sillä saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia – hankkeen vihreys jää lopulta liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan välille sovittavaksi. Molemmissa viitekehyksissä esitetään laajat raportointivaatimukset liikkeeseenlaskijoille, mutta EuGB-asetuksen osalta raportointi sekä ulkopuolisten arviointien teettäminen on lähtökohtaisesti pakollista, kun GBP-periaatteiden nojalla se on pääsäntöisesti vain suositeltua. EuGB-asetus lisäksi sisältää formaaleja seuraamuksia liikkeeseenlaskijoille, jotka rikkovat asetuksen ehtoja, kun taas sijoittajia suojaavat seuraamukset liikkeeseenlaskijoille vihreiden ehtojen rikkomisen osalta käytännössä puuttuvat GBP-periaatteiden osalta. EuGB-asetuksen kehitystä ja tarvetta ajaneet keskeiset tavoitteet ovat ennen kaikkea olleet sijoitusten lisääminen vihreään siirtymään, vihreiden rahoitusmarkkinoiden harmonisointi sekä viherpesuriskien vähentäminen. Kuitenkin markkinaindikaattorien valossa voidaan argumentoida, että myös ilman virallista EU-lainsäädäntöä vihreiden joukkolainojen markkinat ovat toimineet nykymuodossaan hyvin. Vihreät rahoitusmarkkinat ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja esimerkiksi vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijat ovat saavuttaneet parempia ympäristötuloksia. Myös itsesääntelyn sääntelyteoreettisen viitekehyksen nojalla, GBP-periaatteet voidaan nähdä esimerkkinä toimivasta itsesääntelystä. Useamman erilaisen viitekehyksen ja vihreyden määritelmän esiintyminen rinnakkain markkinoilla puolestaan voidaan argumentoida pirstaloivan markkinoita entisestään. Itse EuGB-asetukseen puolestaan voidaan nähdä liittyvän käytettävyysongelmia sen nykyisessä muodossaan, ja asetuksen mukaisia vihreitä joukkolainoja onkin laskettu liikkeeseen kirjoitushetkellä vain maltillisesti. Näiden löydösten perusteella tutkielmassa argumentoidaan markkinoiden itsesääntelyn jo ajavan hyvin näitä edellä kuvattuja tavoitteita, ja kyseenalaistetaan EuGB-asetuksen kykyä sen nykyisessä muodossaan saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. Liikkeeseenlaskijat näkevät paikoittain kuitenkin EuGB-asetuksen positiivisena kehityssuuntana vihreiden joukkolainojen markkinoille. EuGB-asetuksen vaikutus markkinoihin ja sen kyky saavuttaa sille asetetut tavoitteet nähdään kuitenkin loppujen lopuksi vasta tulevaisuudessa.

Description

Supervisor

Hurmerinta-Haanpää, Anna

Keywords

vihreä joukkolaina, EuGB-asetus, GBP-periaatteet, itsesääntely, vihreä rahoitus, EU:n taksonomia-asetus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202504153203

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ