Digitalisaation aiheuttamat muutospaineet kansainvälisessä yritysverotuksessa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Master's thesis
Date
2020
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
80 + 1
Series
Abstract
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä ratkaisuja OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development) on ehdottanut kehittääkseen kansainvälisiä verosääntöjä vastaamaan paremmin digitaalisten markkinoiden oikeudenmukaista verotusta ja miten muutokset käytännössä vaikuttavat sen soveltamisalaan kuuluvien suomalaisten konsernien liiketoiminnan verotukseen. Työssä keskityttiin OECD:n BEPS-hankkeen digitalisaation verotukselle asettamia haasteita käsittelevään ensimmäiseen toimenpiteeseen, joka sisältää ehdotukset uusista verotusoikeutta koskevista nexus-säännöistä ja voittojen uudelleenjakamista koskevista säännöistä (Pilari 1) sekä vähimmäisverotason asettamisesta veropohjan rapautumisen estämiseksi (Pilari 2). Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä lainopillista tutkimusmenetelmää, jolla pyrittiin ottamaan kantaa olemassa olevien verosäännösten sisältöön, joiden perusteella liiketoiminnan harjoituspaikka ja arvon luonninpaikka toistaiseksi määritellään. Lisäksi pohdittiin sitä, millaisiin seikkoihin valtioiden verotusoikeuksien muodostaminen monikansallisten yritysten liiketuloon pitäisi jatkossa perustaa. Johtopäätöksissä hyödynnettiin myös tutkimuksen taustaksi käytyä keskustelua erään suomalaisen pörssiyhtiön kanssa. Nykyiset verotusoikeuksien jakoa ohjaavat nexus-säännöt ja verotettavan tulon uudelleenjakosäännöt perustuvat fyysiselle läsnäololle lainkäyttöalueella. Digitalisaatio on kuitenkin mahdollistanut kansainvälisille yrityksille uusia keinoja harjoittaa liiketoimintaa ilman fyysisen läsnäolon muodostumista markkina-alueelle, jolloin verotusoikeutta ei välttämättä muodostu sinne, missä liiketoiminnan arvo todellisuudessa syntyy. Tutkimus osoittaa, että digitaalista taloutta ei voida erottaa omaksi kokonaisuudekseen muusta taloudesta, mutta sillä on tärkeitä ominaispiirteitä, jotka on huomioitava verotuksessa. OECD on ehdottanut ratkaisuksi uutta voitonjakomallia, jossa verotusoikeus syntyy merkittävän taloudellisen läsnäolon perusteella yrityksen toiminta-alueille. Uutta sääntelyä sovellettaisiin kahteen liiketoiminnan pääkategoriaan: automatisoituihin digitaalisiin palveluihin sekä kuluttajaliiketoimintaan. Tutkimuksen kirjoitushetkellä työ OECD:ssä on vielä kesken, eikä uuden sääntelyn tarkoista kynnysrajoista ja muista mittareista ole vielä päätetty. Ehdotuksesta on kuitenkin pääteltävissä, että uusi sääntely tulee koskemaan melko vähäistä määrää suomalaisia konserneja verrattain korkeiden raja-arvojen vuoksi. Tästä huolimatta, digitaalisten palvelujen kysynnän jatkuva kasvu viittaa sääntelyn tulevan koskemaan useampaa konsernia myöhemmin tulevaisuudessa. Tällöin sääntelyllä on vaikutusta vähintään konsernin maksettavien verojen kohdevaltioihin sekä mahdollisesti efektiiviseen verokantaan ja edelleen jopa maksettavan kokonaisveron määrään. Uusi sääntely tuo mukanaan konsernille myös uusia hallinnollisia velvoitteita. Uuden sääntelyn implementointi tulee olemaan haasteellista ja edellyttää toimivien riidanratkaisu- ja ennaltaehkäisymenetelmien luomista verovarmuuden parantamiseksi. Sääntelyn implementoimiseksi on ehdotettu uutta monikansallista sopimusta, joka samalla poistaisi maiden jo käyttöönottamat yksipuoliset niin kutsutut digiverot digitaalisen liiketoiminnan verottamiseksi.

The objective of this study was to determine what solutions the OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development) has proposed to develop international tax rules that better reflect fair taxation in the digital economy and how the changes would affect the taxation of Finnish multinational enterprises (MNEs). The thesis focuses on the first Action of the OECD BEPS project on Tax Challenges Arising from Digitalization, which includes proposals for new nexus and profit allocation rules (Pillar 1) and for global minimum tax rate against base erosion (Pillar 2). The thesis was carried out by using the legal research method to comment on the content of the existing tax provisions regarding how the place of business and the place of value creation are currently being determined. Furthermore, it was examined how taxing rights on income generated from MNEs activities should be allocated between jurisdictions in the future. A background discussion with a Finnish listed company was also used to draw more comprehensive conclusions on the topic. The current nexus and profit allocation rules are based on physical presence in market jurisdictions. However, digitalization has enabled MNEs new ways of doing business without forming physical presence in a market jurisdiction in which the value of business is being created. The study shows that the digital economy cannot be separated from the rest of the economy as such, but it has important characteristics that need to be considered in taxation. The OECD has proposed a new profit split method in which the right to tax arises based on the company’s significant economic presence in a market jurisdiction. The new rules would apply to two main business categories: automated digital services and consumer-facing businesses. At the time of writing the thesis, work at the OECD is still ongoing and hence, the exact thresholds and other indicators for the new rules have not yet been decided. However, it can be concluded from the OECD’s proposal that the new rules will apply to a relatively small number of Finnish MNEs due to the rather high thresholds. Nevertheless, the continuous growth in demand for digital services suggests that the new rules will affect more MNEs later in the future. The rules will then affect at least to the countries where taxes are paid, potentially to the effective tax rate and even to the total amount of taxes MNEs must pay. The new rules will also entail new administrative obligations for the MNEs. The implementation of the new rules will be challenging and require establishment of effective dispute resolution and prevention methods to improve tax certainty. A new multilateral convention has been proposed for the implementation, which would eliminate the unilateral actions on digital taxes that some countries have been adopted.
Description
Thesis advisor
Viitala, Tomi
Keywords
kansainvälinen vero-oikeus, digitalisaatio, yritysverotus, välitön verotus, tulon allokoiminen, verotusoikeus, kiinteä toimipaikka
Other note
Citation