The drivers behind motivation: A study of what moderates the effectiveness of self-leadership strategies

Abstract

While organizations are moving towards flatter hierarchies where employees are given more responsibilities and less supervision, the need for effective motivational regulation has become increasingly more important. Self-leadership used to be something that was only witnessed in expert organizations, but it is now being experimented with across industries and education levels. Therefore, there is growing demand to find out ways to motivate employees without the requirements of rigid hierarchies.

This thesis studied the strategies outlined by the self-leadership theory by testing its strategies’ effect on Finnish university students’ (N = 124) motivation. It also tested gender and regulatory focus orientations as potential moderators for the strategies’ effectiveness. The data was collected through an online survey during the fall of 2020.

The findings indicate that only two of the six strategies tested were effective in increasing student motivation: self-goal setting and self-observation. Moreover, self-rewarding was found to decrease student motivation. A high number of strategy use was also linked with increased motivation.

From the moderators tested here, students’ regulatory focus did not affect the relationship between student motivation and self-leadership strategies. Gender, however, was found to moderate the effectiveness of self-punishment so that males were more motivated by the use of the strategy than females.

Theoretical implications of the findings are discussed and suggestions for future research regarding the individual differences affecting motivational regulation are given.

Samalla kun organisaatiot ovat liikkumassa kohti matalamman hierarkian organisaatiomalleja, joissa työntekijöille annetaan enemmän vastuuta ja heihin kohdistuu vähemmän valvontaa, tarve tehokkaalle motivaationsäätelylle on lisääntynyt. Itseohjautuvuus ei ole enää yksinomaan asiantuntijaorganisaatioiden juttu, vaan sitä on ryhdytty kokeilemaan monipuolisesti monien eri alojen ja koulutustasojen yrityksissä. Tästä syystä on lisääntynyt tarve löytää tapoja motivoida työntekijöitä ilman jäykkiä hierarkioita.

Tässä tutkielmassa tutkittiin itseohjautuvuusteoriassa (self-leadership theory) esitettyjen strategioiden vaikutusta suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden (N = 124) motivaatioon. Tässä tutkielmassa testattiin myös sukupuoli ja regulatiivisen fokuksen (regulatory focus) orientaatiot mahdollisina moderaattoreina strategioiden tehokkuudelle. Aineisto kerättiin syksyn 2020 aikana sähköisen lomakkeen avulla.

Tulokset osoittivat vain kahden kuudesta testatusta strategiasta johtavan lisääntyneeseen opiskelumotivaatioon: tavoitteiden itseasettaminen (self-goal setting) ja itsensä tarkkailu (self-observation). Näiden kahden strategian lisäksi itsensä palkitseminen (self-rewarding) vaikutti negatiivisesti opiskelumotivaatioon. Mitä useampaa strategiaa opiskelijat käyttivät, sitä motivoituneemmiksi he itsensä kokivat.

Tässä tutkielmassa testatuista moderaattoreista regulatiivisen fokuksen orientaatiolla ei ollut vaikutusta itseohjautuvuusstrategioiden tehokkuuteen. Sen sijaan sukupuoli vaikutti itsensä rankaisemisen (self-punishment) tehokkuuteen niin, että miehet motivoituivat strategian hyödyntämisestä enemmän kuin naiset.

Tuloksien teoreettisista implikaatioista keskustellaan ja ehdotuksia tulevaisuuden tutkimuksiin motivaationsäätelyn yksilöllisten erojen osalta tarjotaan.