Emissions trading in Europe: analysing the environmental impact of carbon price trends

Thumbnail Image

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2024

Department

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Tieto- ja palvelujohtaminen

Language

en

Pages

36 + 3

Series

Abstract

As of December 2024, this year will not only be remembered as the warmest on record but also as the first the Earth has crossed the 1,5 degrees Celsius threshold outlined in the 2015 Paris Agreement (European Commission and Copernicus, 2024). Researchers have long warned that avoiding bold political decisions is no longer an option if we are willing to stop the global warming. The European Union Emissions Trading System (EU ETS) stands out as one of the most extensive international efforts to reduce greenhouse gas emissions. In this system, the carbon price is not determined by a centralized but by supply and demand on the carbon market. Over the years, the EU ETS has drawn a range of opinions about its effectiveness. This article seeks determine whether carbon pricing truly has an impact on industrial emissions in European countries. The study is done utilizing a combination of a literature review and statistical regression analysis – R programming is employed to analyse data on carbon prices, industrial emissions, and GDP trends in Europe from 2005 to 2023. The majority of prior studies suggest that the carbon price might be too low to catalyse emissions abatement, and continuing this line, the regression analysis identified a significant relationship between the carbon price and the industrial emissions in only five European countries. Even among these, the correlation appears weak. The regression results combined with prior studies indicate that the majority of variation in industrial emissions is likely driven by factors other than the carbon price set by the EU ETS. However, only short- to medium-term impact was evaluated in the analysis. The results of the study must not solely be interpreted as evidence of the ineffectiveness of the EU ETS, but they also emphasize the challenges of isolating the direct environmental effect of the climate policy.

Joulukuussa 2024 on selvää, että kuluva vuosi on ollut paitsi mittaushistorian lämpimin, myös ensimmäinen, jolloin ylittyy Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettu surullisenkuuluisa 1,5 celsiusasteen raja maapallon lämpenemiselle (Euroopan komissio ja Copernicus, 2024). Ruohonjuuritason päätökset eivät nyt, jos koskaan ovat olleetkaan, ole riittäviä, vaan asiantuntijoiden mukaan radikaaleilta poliittisilta päätöksiltä ei ole mahdollista välttyä, mikäli lämpeneminen aiotaan pysäyttää. Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on yksi laajamittaisimmista yrityksistä rajoittaa kasvihuonepäästöjä kansainvälisellä tasolla. Järjestelmä huonosti suomentuvaan capland-trade-periaatteeseen, joka tarkoittaa sitä, että päästöjen yläraja päätetään ylhäältä käsin, ja että niiden hinta määräytyy vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä artikkeli pyrkii selvittämään, onko päästöjen hinnalla tosiasiallisesti vähentävää vaikutusta tulevaisuuden teollisuuspäästöihin Euroopan maissa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta sekä tilastotieteellistä regressioanalyysiä R-kielen avulla. Tutkimus käyttää dataa päästölupien hinnoista, teollisuuspäästöjen määristä sekä bruttokansantuotteen kehityksestä vuosina 2005–2023. Tarkastellessa hinnan vaikutusta teollisuuspäästöihin yksittäisten maiden kohdalla, tilastollisesti merkittävä yhteys löytyi vain viiden valtion kohdalla, ja näistäkin suurimman osan kohdalla yhteys vaikuttaa olevan heikko. Siltä osin tämän tutkimuksen johtopäätökset seuraavat aiempien tutkimusten jalanjälkiä, jotka ovat havainneet, että Euroopan päästökaupan vaikutus jää muiden tekijöiden jalkoihin. Se ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan on muistettava, että todelliset vaikutukset ovat monisyisiä. Olisi väärin ja hätiköityä tulkita tämän tutkimuksen tuloksia vain ja ainoastaan evidenssinä järjestelmän toimimattomuudesta.

Description

Thesis advisor

Bragge, Johanna

Keywords

carbon trading, climate change, EU ETS, regression modelling

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202501261837

Collections

[kand] Kauppakorkeakoulu / BIZ