Helsingin jugend-arkkitehtuurin julkisivujen viestit
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022
Department
Major/Subject
Arkkitehtuuri
Mcode
ARTS3001
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
39
Series
Abstract
Tutkielman tavoitteena on paneutua Helsingin jugend-rakennusten julkisivuihin ja erityisesti niiden koristeaiheisiin. Tavoitteenani on löytää, mitkä ovat koristeaiheiden syyt ja seuraukset, mistä ne tulevat, miksi niitä on käytetty ja mitä ne viestivät. Kansallisuusaate vaikutti vahvasti jugend-arkkitehtuuriin Suomessa ja erityisesti koristeaiheiden kuvastoon. Rajaan tutkielman juuri kansalliseksi koettuihin koristeaiheisiin, sekä tuon esiin taustoitusta, miksi niitä on käytetty. 1800-luvun lopulla Euroopasta noussut uusi tyyli levisi myös Suomeen lisääntyneiden lehtijulkaisujen sekä matkustamisen myötä. Teollisuus oli kaikkialla Euroopassa kasvanut ja syrjäyttänyt käsityöperinteitä. Koettiin, että se tyrehdytti luovuuden. 1800-luvulla vallinneet kertaustyylit miellettiin vanhanaikaisiksi. Vanhojen tyylien kertaamisen tilalle haluttiin luoda uusi arkkitehtuurin tyyli, joka ottaisi inspiraationsa maan historiasta, kulttuurista ja luonnosta. Uusi tyyli omaksui myös kansallisia piirteitä. Tavoiteltiin kokonaistaideteosta, jossa jokainen rakennuksen osa koettiin merkitykselliseksi ja suunniteltiin tukemaan kokonaisuutta. Pyrittiin kaavamaisuudesta ja massatuotannosta eroon. Jokainen rakennus tulisi pyrkiä omalaatuisuuteen. Arkkitehtuurin muodon tuli lähteä liikkeelle sen sisimmäisestä ajatuksesta. Myös 1800-luvulla symbolismin taidesuuntaus näkyi julkisivuissa piilotettuina vertauskuvina ja piiloviesteinä, jotka eivät aina olleet tarkoitettu avoimesti ymmärrettäviksi. Art nouveau -tyyli lähti leviämään Belgiasta ja Ranskasta kohti muuta Eurooppaa. Saksassa se esiintyi nimityksellä jugend, joka Suomessakin vakiintui. Suomessa tyyli osui otolliseen maaperään, koska kansallisuusaate oli noussut jo 1800-luvun alusta lähtien. 1899 julkaistiin nk. Helmikuun manifesti, joka supisti Suomen autonomista asemaa. Kansan itsetietoisuus koki herätyksen. Suomalaiset kokivat olevansa oma kansa, jolla on yhtenäinen kulttuuri, historia, kieli ja juuret. Taiteessa, kuten arkkitehtuurissakin, lähdettiin etsimään vastausta siihen, mistä suomalainen kansallisidentiteetti koostuisi. Suomessa kansalliset vaikutteet ja historia soluttautuivat osaksi jugend-tyyliä. Syntyi oma tyylisuunta, kansallisromantiikka, joka otti vaikutteita suomalaisiksi koetuista elementeistä. Näin syntyi yksi jugend-arkkitehtuurin ilmenemismuodoista. Kalevalalla oli suuri rooli kansallisen identiteetin määrittelyssä. Sen synnyinseudulle Karjalaan lähdettiin opintomatkoille, tutkimaan ”alkuperäisiä” koristeaiheita ja vanhaa rakennuskantaa. Myös keskiaika ja kansantarusto innoittivat suunnittelijoita uuden arkkitehtuurin luomisessa luonnon lajiston lisäksi. Eläimet saivat 1900-luvun taitteen suomalaisessa arkkitehtuurissa poliittisen roolin. Suomen lajistoa käytettiin laajasti ja etenkin karhu nostettiin symboloimaan kansallishenkisyyttä. Kalevalasta ammennettiin henkilöhahmoja ja nimistöä. Julkisivuissa saatettiin kuvallistaa eepoksen tapahtumia. Katseet käännettiin kohti keskiaikaisia linnoja ja kivikirkkoja, joiden muotokieltä, rakennusosia ja materiaaleja toisinnettiin.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Özer-Kemppainen, ÖzlemKeywords
jugend, kansallisromantiikka, art nouveau, koristeaihe, symboliikka, Helsinki