Palkkauudistus valtiosektorilla : tutkimus työn vaativuuden sekä henkilön pätevyyden ja suoriutumisen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien toimivuudesta ja vaikutuksista sukupuolten välisiin palkkaeroihin

Thumbnail Image

Files

isbn9512279614.pdf (1.1 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2005

Department

Department of Industrial Engineering and Management
Tuotantotalouden osasto

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

130, [46]

Series

Report / Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership, 2005/3

Abstract

The research project aimed to analyze and develop the pay reform in Finnish government sector. The main objective was to study to what extent the pay systems based on job and competence/performance evaluation implement equal pay between women and men, and how these pay systems and their processes can be developed to promote pay equality. A further objective was to explore how satisfied employees are with these new pay systems and how they are functioning within the organizations. The study was carried out in six central government agencies. The research project was divided in three phases and it started with (1) an evaluation phase, when the conception of the pay system as well as the strengths and the development needs of its processes were formed. During the first phase, research data were gathered with a personnel survey and complementary interviews, and by analyzing wage data as well as other background information. During the (2) development phase, interventions based on the findings of the evaluation phase were performed in a manner as agreed with the case organization. The objective of the interventions was to improve the functioning of the pay system and its processes. During the (3) post evaluation phase, the functioning of the pay system and its processes as well as the impact of the performed interventions were re-evaluated. According to the results, the pay reforms were wished for. The principles and targets of the new systems were regarded as good. Despite the positive attitude the reforms also revived some suspicions, fears, and to some extent oversized expectations. In many cases the attitudes towards the pay reform became more and more critical when the reform went on. The structure of the pay system raised some criticism, but without no doubt the most important issue in the acceptability of the pay systems was the fact that the implementation processes were experienced as consistent and fair. These findings set number of challenges especially to the supervisors who need to learn the new procedures which go with the new systems. A lot of practice and training will be needed before the new pay systems are truly internalized as a part of everyday organizational life. The results of the wage analyzes indicate that the pay gap between men and women can be reduced by implementing the evaluation-based pay system, although this was not obvious in all case organizations. However, in many cases women were still placed in tasks with lower demand level than men even though they had the same educational level, were of the same age and/or had the same work experience as men did. Most of the pay gaps between men and women in case organizations result from these differences in positions.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja analysoida valtion palkkausjärjestelmäuudistusta sekä kehittää työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien toimivuutta ja tasa-arvovaikutuksia valtiosektorilla. Tutkimusprojektissa selvitettiin, miten palkkausjärjestelmäuudistukset on organisaatioissa toteutettu, miten toimiviksi uudet järjestelmät on koettu ja miten uudistus on vaikuttanut sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Lisäksi projektissa tarkasteltiin minkälainen vaikutus erilaisilla kehittämis- ja soveltamistavoilla on palkkausjärjestelmäuudistuksen onnistumiseen ja järjestelmän toimivuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat palkkausjärjestelmäuudistukset kuudessa valtion virastossa. Tutkimus jakautui kolmeen eri vaiheeseen: 1) mallinnus-, 2) kehittämis- ja 3) arviointivaiheeseen. Mallinnusvaiheen tavoitteena oli selvittää palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja nykytilaan liittyvää asennoitumista. Tutkimustietoa kerättiin palkkausjärjestelmään liittyvien dokumenttien, kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Lisäksi organisaatioista kerättiin palkkatietoja, joiden avulla selvitettiin palkkausjärjestelmäuudistuksen vaikutuksia miesten ja naisten palkkoihin. Kehittämisvaiheen tavoitteena oli kohdeorganisaatioiden palkkausjärjestelmän ja sen ylläpitoon liittyvien prosessien kehittäminen. Viimeisenä vaiheena toteutettiin arviointivaihe, jonka aikana toistettiin mallinnusvaiheen tiedonkeruu hiukan suppeamassa muodossa. Tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset kehittämistoimet vaikuttivat palkkausjärjestelmän toimivuuteen ja sen hyväksyttävyyteen. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että palkkausjärjestelmäuudistusta pidettiin tarpeellisena ja uusien järjestelmien periaatteita hyvinä. Palkkausjärjestelmäuudistus herätti kuitenkin myös epäluuloja, pelkoja ja jossain määrin myös ylimitoitettuja odotuksia. Usein suhtautuminen palkkausjärjestelmäuudistukseen muuttuikin kriittisemmäksi uudistusprosessin edetessä. Jossain määrin kriittisyyttä herättivät järjestelmien rakenteelliset ominaisuudet, mutta tutkimustulosten mukaan keskeisimmäksi tekijäksi palkkausjärjestelmän hyväksyttävyydessä nousee kuitenkin järjestelmän yhdenmukainen ja oikeudenmukainen soveltaminen. Tämä asettaa haasteita erityisesti organisaatioiden esimiestyöskentelyn kehittämiselle. Palkka-analyysit osoittavat, että työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvilla palkkausjärjestelmillä on valtionhallinnossa mahdollista pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja, vaikka näin ei kaikissa organisaatioissa ollutkaan yksiselitteisesti tapahtunut. Palkkaanalyysien mukaan palkkausuudistuksen jälkeen sukupuolten väliset palkkaerot selittyivät kohdeorganisaatiossa pääosin naisten sijoittumisella miehiä alemman vaativuusluokan tehtäviin.

Description

Keywords

pay reform, pay systems, job evaluation, competence evaluation, performance evaluation, pay differences between genders, palkkausjärjestelmä, palkkauudistus, työn vaativuuden arviointi, henkilön pätevyys ja suoriutuminen, sukupuolten väliset palkkaerot

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-006128

Collections

[report] Perustieteiden korkeakoulu / SCI