Kadonneet sanat - taiteellinen tutkimus kielellisen häiriön vaikutuksesta äidin ja tyttären suhteessa

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
Date
2014
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
77+3
Series
Abstract
Tämä maisterin opinnäyte käsittelee afasiaa eli kielellistä häiriötä, jossa puhe- ja ymmärryskyky vaurioituu tai katoaa kokonaan aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman seurauksena. Tekijä lähestyy aihetta taiteellisen tutkimuksen keinoin. Työn taustalla ovat tekijän omat kokemukset afaattisen äitinsä kanssa elämisestä. Työn tavoitteena on selvittää (1) minkälaista tietoa afasiasta voisi saada taiteellisen tutkimuksen keinoin, (2) miten afasia vaikuttaa tekijän ja hänen äitinsä väliseen vuorovaikutukseen ja (3) minkälaisia näkökulmia afasia voisi avata sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ihmisyydestä ja maailmasta. Tekijä aloittaa työnsä kertomalla aiheenvalinnan taustalla olevista tapahtumista, avaamalla ennakkokäsityksiään sekä antamalla lukijalle yleiskäsityksen afasiasta, sen ilmenemismuodoista ja tutkimisesta. Tämän jälkeen tekijä kertoo oman työnsä menetelmästä käyttäen taiteellisen tutkimuksen metodissaan pääasiallisina lähteinään Juha Suorannan, Mika Hannulan ja Tere Vadénin julkaisuja Otsikko uusiksi (2003) ja Artistic Research Methodology: Narrative, Power and the Public (2014). Työn tutkimusosa perustuu neljän viikon mittaiseen taiteellisen työskentelyn jaksoon, jonka aikana tekijä käsitteli aihetta muun muassa valokuvan, maalauksen ja videon keinoin, havainnoi äitinsä kanssa käymäänsä vuorovaikutusta, kirjoitti työskentelypäiväkirjaa ja syvensi ajatteluaan lähdeaineiston avulla. Tekijän tavoitteena oli saada aineiston keruu ja analyysi nivoutumaan toisiinsa niin, että tutkiminen ja taiteellinen työskentely muodostaisivat yhtenäisen prosessin. Raportissaan tekijä pyrkii läpinäkyvästi ja avoimesti kuvaamaan tämän prosessin kulkua keskustelemalla syntyneen kuvallisen aineiston, päiväkirjamerkintöjen ja lähdeaineistonsa kanssa. Esiin nousevat avainkokemukset ilmentävät esimerkiksi empatian, häpeän, yhteisymmärryksen ja kehollisen kohtaamisen teemoja, minkä lisäksi prosessiin kutoutuu tekijän omaan identiteettiin ja taiteelliseen työskentelyyn liittyviä pohdintoja. Lopuksi tekijä tuo itsekriittisesti yhteen prosessin tuloksia, pohtii työtä taidekasvatuksen näkökulmasta ja muotoilee vastauksia asettamiinsa tutkimuskysymyksiin. Tekijän mukaan työn tuoma tieto liittyy ensisijaisesti hänen oman kokemuksensa ymmärtämiseen. Hän kokee tärkeäksi, ettei afasia tutkimuskohteena näyttäytyisi pelkkänä vammana tai vikana, vaan voisi toimia peilinä “normaalin” kriittiseen tarkasteluun.

This master’s thesis studies aphasia, which is an impairment of language. Aphasia affects the production and comprehension of speech and is caused by a stroke or other brain injury. In this thesis the topic is approached with the means of artistic research. The work is based on the author’s own experiences living with her aphasic mother. The aim of the study is to investigate (1) what kind of knowledge on aphasia can be achieved in the context of artistic research, (2) how is aphasia affecting the interaction between the author and her mother and (3) what kind of perspectives on social interaction, humanity and the world could be found by studying aphasia. The author starts by clarifying the events behind the topic choice and her preconceptions prior to the research. This is followed by an overview on aphasia, the symptoms of it, and how it is usually studied. After this background information, the author explains how the method of artistic research is used in this particular study, and arguments her choices referring to publications Otsikko uusiksi (2003) and Artistic Research Methodology: Narrative, Power and the Public (2014) by Juha Suoranta, Mika Hannula and Tere Vadén. The research is carried out as a four-week intensive period, focusing on artistic practice; photographing, painting and making video, as well as writing a journal, reading and observing the interaction between the author and her mother. The aim is to combine the collection of data and the analysis, in order to form a unified process. In the report, the objective is to write a transparent, open and self-reflective description of the lived process. This is done with choosing meaningful fragments from the visual material, the journal entries and the references. The key experiences risen in the process deal with themes of empathy, shame, intersubjectivity and bodily encounters, to name a few. The author is also preoccupied by questions concerning her own identity and artistic practice. In conclusion, the results of the process are drawn together and observed self-critically and in the context of art education. The author proposes answers to the research questions, emphasizing that the quality of the knowledge achieved is more or less personally experienced one. The author finds it important that in research context aphasia should not be observed solely as a disability or a flaw, but instead as a mirror to critically examine the “normal”.
Description
Supervisor
Suoniemi, Minna
Thesis advisor
Suoniemi, Minna
Klippi, Anu
Keywords
taiteellinen tutkimus, afasia, kielellinen häiriö, kieli, puhe, vuorovaikutus
Other note
Citation