Kiinteistörakenteen kehitys EU - aikana
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2007
Department
Major/Subject
Kiinteistöoppi
Mcode
Maa-20
Degree programme
Language
fi
Pages
75 + liitteet
Series
Abstract
Tutkimuksen tehtävänä on ollut tutkia uusjaon vaikutusta kylien kehitykseen verrattuna kyliin, jossa uusjakoa ei ole tehty. Tutkimuksessa on käytetty kahta kylää, joissa on tehty uusjako. Nämä kylät ovat Isokylä Vetelissä ja Jylhänkylä Kaustisilla. Näiden kylien kehitystä on tutkittu sekä uusjaon aikana että uusjaon jälkeen käyttäen hyväksi uusjakojen loppuraportteja, jotka on laadittu 1990-luvun alussa. Tutkimuksessa on myös käytetty kahta kylää, joissa on tehty uusjaon tarveselvitys mutta ei uusjakoa. Nämä tarveselvityskylät ovat Haapikylä Evijärvellä ja Köyhäjoen kylä Kaustisilla. Tarveselvityskylien kehitystä on tutkittu ja verrattu 1980- luvuilla tehtyihin tarveselvityksiin. Tutkimuksessa on käytetty apuna myös IACS -peltolohkoaineistoa. Kylän toiminnallisuudesta ja kehityksestä saatiin lisäksi tietoa haastattelemalla muun muassa kylien maanviljelijöitä ja kuntien maaseutuasiamiehiä. 1990-luvulla alkanut maatalouden rakennemuutos on vaikuttanut voimakkaasti viljelmien kehitykseen. Uusjaon jälkeen tilanne uusjakokylissä oli huomattavasti parempi, mutta viljelmien peltoalan lisääntyessä uusjaon tuomat hyödyt peltolohkojen sijainnin osalta huononivat huomattavasti. Kyliä tarkasteltaessa uusjakokylissä tilanne tänä päivänä on hieman parempi kuin tarveselvityskylissä, mutta ei läheskään yhtä selkeästi kuin ennen maatalouden rakennemuutosta. Perusparannusten osalta uusjakokylissä tilanne on huomattavasti parempi kuin tarveselvityskylissä, sillä siihen ei rakennemuutos ole voinut vaikuttaa. Perusparannuksiin uusjakokylissä ollaankin erittäin tyytyväisiä. Kylän toiminnallisuutta ajatellen uusjaossa voidaan antaa työkalut kylän kehittämiselle, mutta ainoastaan uusjaolla ei voida saada suuria muutoksia aikaan. Muutosten aikaansaaminen kylällä edellyttää kyläläisten aktiivisen mukanaolon ja halun kehittää kylää. Tutkimuksen mukaan uusjakokylissä olisi tulevaisuudessa tarvetta uudelle, mutta huomattavasti kevyemmälle tilusjärjestelylle. Tarveselvityskylissä puolestaan uusjako on lähes väistämätön tulevaisuudessa, jotta kylät säilyisivät kilpailukykyisinä. Tulevaisuuden tilusjärjestelyhankkeissa pitäisi pystyä ottamaan huomioon mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset, jotta tilusjärjestelyn hyödyt olisivat mahdollisimman kattavat ja pitkäkestoiset.Description
Supervisor
Vitikainen, ArvoThesis advisor
Kasteenpohja, ElinaKeywords
land division, kiinteistörakenne, agriculture structural change, rakennekehitys, land consolidation, tilusjärjestely