Alikapitalisointi, veroparatiisit ja siirtohinnoittelu suomalaisten pörssiyhtiöiden verosuunnittelun välineinä - Empiirinen tutkimus vuosilta 2006-2011

Abstract

Yritysten käyttämät verosuunnittelumenetelmät ovat viime aikoina olleet paljon esillä julkisuudessa. Yrityksiä on syytetty niin alikapitalisoinnista, siirtohinnoittelusta kuin veroparatiisien käytöstä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää vaikuttavatko nämä kansainväliset verosuunnittelutoimet suomalaisten pörssiyhtiöiden maksamiin veroihin.

Tutkielmassa käytetään aineistona suomalaisia pörssiyhtiöitä vuosina 2006-2011. Käytetty aineisto sisältää 414 tilinpäätöstä. Tilinpäätöstiedot on haettu Thomson Worldscope-, Voitto+- ja Orbis-tietokannoista ja niiden tilastollinen analysointi tapahtuu monimuuttujaregressiomalleilla. Verosuunnittelun mittareina käytetään kolmea eri efektiivistä veroprosenttia sekä tuloksen ennen veroja ja verotettavan tulon välistä erotusta. Alikapitalisoinnin havaitsemiseen käytetään Suomessa säädettyä rajoitusta korkojen verovähennysoikeuteen. Veroparatiisimittari on indikaattorimuuttuja salaisuusvaltiossa sijaitsevalle tytäryhtiölle. Siirtohinnoittelua tutkitaan sisäisen kaupan laajuuden perusteella ja sitä arvioidaan jakamalla konserniyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto konsernin liikevaihdolla. Lisäksi regressioissa käytetään kontrollimuuttujina mm. yrityksen kokoa, kannattavuutta sekä tutkimus- ja kehityskustannuksia.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten pörssiyhtiöiden maailmanlaajuisesti maksamat verot olivat tutkitulla aikavälillä hyvin lähellä Suomen yritysverokantaa, vaikka merkittävä osa niiden tuloista on peräisin ulkomailta. Regressioanalyysin tulokset antavat ainoastaan heikkoa tukea alikapitalisoinnin käytölle verosuunnittelun välineenä. Sen sijaan veroparatiiseille ja siirtohinnoittelulle ei löydetty tilastollista yhteyttä veromittareihin. Siirtohinnoittelun mittaamisen osalta ilmeni, että liikevaihtotietoja ei ollut saatavilla riittävän suuresta osasta konserniyhtiöitä, jotta mittarilla olisi voitu kuvata luotettavasti sisäisen kaupan laajuutta.