Detrimental substances in papermaking and cationic additives for reducing them

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2005

Major/Subject

Paperitekniikka

Mcode

Puu-21

Degree programme

Language

en

Pages

95 s.+ liitt. 17

Series

Abstract

Tämä diplomityö on tehty PTS:n (Papier Technische Stiftung) Munchenin toimipaikassa osana nelivuotista Euroopan unionin Ecotarget-projektia, joka tähtää tehokkaampaan, raaka-aineita, energiaa ja puhdistuskustannuksia säästävään paperinvalmistukseen. Työ sisältyy projektin lisäaineet- nimiseen (additives) alaprojektiin. Työssä saadut tulokset ovat pohjana projektissa jatkossa tehtävälle kationisten lisäaineiden jatkokehittämiselle. Työn tavoitteena oli selvittää projektissa mukana olevien, pääasiassa kierrätyskuitua käyttävien, paperitehtaiden ongelmia aiheuttavia häiriöaineita tutkimalla paperikoneille muodostuvien ja paperissa esiintyvien saostumien kemiallista koostumusta. Tavoitteena oli myös analysoida laboratoriokokein seitsemän kationisen lisäaineen tehokkuutta häiriöaineiden vähentämisessä. Paperikoneiden häiriöaineita selvitettiin analysoimalla paperissa esiintyviä ja paperikoneilta kerättyjä saostumanäytteitä valomikroskopian, FTIR-mikroskopian ja SEM/EDX laitteiston avulla. Lisäksi selvitettiin erään paperikoneen kiertovesiä. Kaikki tutkitut saostumat sisälsivät paperinvalmistuksessa käytettäviä kaoliinia ja/tai CaCO3:a. Saostumien orgaanisia pääkomponentteja olivat polyakrylaatti, polyvinyyliasetaatti ja styreeniakrylaatti-kopolymeeri, joita käytetään yleisesti paperinjalostusteollisuudessa muun muassa päällysteen sideaineena ja addhesiiveinä. Projektissa mukana olevien kemikaalitoimittajien kationisten lisäaineiden tehoa verrattiin käsittelemällä eri määriä keinotekoisen laboratorioveden sekä laboratorioveden ja kuituseoksen anionisesta varauksesta kyseisillä kemikaaleilla. Liuoksista määritettiin sameus, sähkönjohtavuus, kationikulutus (cationic demand) ja COD. Lisäaineiden tehon selvittämiseksi tuloksia verrattiin nollanäytteeseen. Laboratorioveden valmistuksessa käytettiin päällystettyä hylkyä ja kuituina mäntysulfaatia. Kationisen varauksen oletettiin korreloivan haitallisen aineiden määrän kanssa. Eniten laboratorioveden kationista varausta alensi kationinen tärkki. Seuraavaksi tehokkain oli poly-DADMAC-johdannainen. Myös laboratoriokokeissa, joissa käytettiin kuituja, samojen kemikaalien havaittiin alentavan kationista varausta eniten. Testeissä korkeimman kationisen varauksen kemikaalit eivät olleet tehokkaimpia. Varauksen lisäksi myös molekyylimassa ja polymeerin koostumus vaikuttuvat lisäaineen toimintaan.

Description

Supervisor

Paltakari, Jouni

Thesis advisor

Weib, Jurij

Keywords

ecotarget, häiriöaineet, detrimental substances, kationiset lisäaineet, cationic additives

Other note

Citation