Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yhteistyö - Miten tarkastusosapuolet näkevät yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

Abstract

Johtuen sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen mutkikkaasta kytköksestä sekä yhteistyöstä tehtyjen tutkimusten ristiriitaisista tuloksista, on mielekästä tutkia miten yhteistyön eri osapuolet näkevät yhteistyötilanteen, toisensa sekä oman roolinsa. Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista yhteistyötä tilintarkastajat ja sisäiset tarkastajat tekevät nykypäivänä suomalaisissa yrityksissä,miten he näkevät yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet sekä eroavatko osapuolten näkemykset toisistaan. Samalla kartoitetaan miten he toivoisivat yhteistyötä kehitettävän tulevaisuudessa.Yhteistyötä koskevat tilintarkastusstandardit muuttuivat vuoden 2013 lopussa.

Tutkielman teoriaosuudessa kirjallisuutena on käytetty aihealuetta käsitteleviä artikkeleita, tutkimuksia ja akateemisia kirjoja. Yksi keskeisimpiä lähteitä on KHT-yhdistyksen tilintarkastusalan standardit ja suositukset sekä IIA:n ammatillisten käytäntöjen ajatusmalli. Empiriaosuuden tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neljää KHT-tilintarkastajaa, sekä neljää suomalaisen pörssiyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikössä työskentelevää sisäistä tarkastajaa. Sisäisistä tarkastajista kahdella oli sisäisen tarkastuksen CIA-ammattitutkinto.

Sisäisen tarkastuksen tekemää työtä käytetään Suomessa hyvin harvoin vähentämään suunniteltujen tarkastustoimenpiteiden laajuutta tai muuttamaan niiden ajoitusta ISA 315-standardissa kuvatulla tavalla. Siinä ajassa, joka kuluu sisäisen tarkastuksen työn laadun ja tarkastusyksikön laatutason määrittämiseen ISA 610-standardin mukaisella tavalla, tilintarkastaja ehtii tehdä työn itse. Haasteeksi työn käyttämiselle koettiin myös sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen erilaiset tarkastustavoitteet. Poikkeuksena sisäisen tarkastuksen työn käyttämisestä on pankki- ja vakuutusala, jossa sisäinen tarkastus ja tilintarkastus tekevät tiivistä yhteistyötä ja tilintarkastajat käyttävät sisäisen tarkastuksen tekemää työtä myös tilintarkastusevidenssinä. Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yhteistyöstä on kuitenkin hyötyä sekä tarkastettavalle yhteisölle, sen sisäiselle tarkastukselle että tilintarkastajille. Tästä olivat yhtä mieltä sekä tilintarkastajat, että sisäiset tarkastajat. Tärkeimmäksi yhteistyöstä saatavaksi hyödyksi nähtiin sisäisten tarkastajien syvä yritystuntemus tilintarkastusasiakkaasta. Sisäiseltä tarkastajalta saatujen tietojen avulla tilintarkastajan on helpompi tunnistaa tarkastuksen riskipisteitä ja kohdistaa resursseja olennaisille tarkastusalueille tilintarkastuksen laatua ja mahdollisesti myös tehokkuutta parantaen. Sisäisen tarkastuksen tekemää työtä ei siis käytetä tilintarkastuksessa ISA 610-standardissa määritellyllä tavalla, mutta työstä saatua informaatiota hyödynnetään tilintarkastuksessa laajasti.

Aikaisemmassa tutkimuksessa usein ristiriitaisin tuloksin käsiteltyyn kysymykseen siitä, vähentääkö yhteistyö tilintarkastukseen käytettyä aikaa ja sitä kautta aiheuttaa kustannussäästöjä, ei saatu yksiselitteistä vastausta. Yhteistyön takia tilintarkastuksen ja yrityksen sisäisen valvonnan tason nähtiin kuitenkin paranevan. Nämä laadulliset hyödyt koettiinkin mahdollisia kustannushyötyjä suuremmiksi. Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yhteistyön tulevaisuudesta esitettiin useampia teorioita, mutta yhteneväistä kaikissa oli usko siitä, että molempia tarkastusosapuolia koskeva sääntely tulee kiristymään entisestään.