aalto1 untyped-item.component.html
Meaningful stakeholder engagement in the CSRD era: Case study of emerging practices in double materiality assessment
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
101
Series
Abstract
This thesis examines how companies interpret and apply the stakeholder engagement requirements of the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) within the double materiality assessment (DMA) process. The study is based on a qualitative case study of eight Nordic companies. Although the CSRD emphasizes stakeholder engagement as critical for identifying material impacts and aligning sustainability priorities with stakeholder concerns, little research has examined how these requirements are implemented.
The objective of this thesis is to explore how organizations can enhance their stakeholder engagement practices to better understand and more effectively address material impacts. To achieve this, the research addresses the question: To what extent do the stakeholder engagement practices of companies subject to the CSRD reflect the principles of meaningful stakeholder engagement? The analysis is guided by stakeholder theory, dialogic communication theory, and CSR communication frameworks.
The findings indicate that despite CSRD’s emphasis on engaging affected stakeholders, companies prioritize business-critical stakeholders. While the CSRD has encouraged organizations to adopt new stakeholder engagement practices, the meaningfulness of engagement varies. Findings show that more dialogic SE practices, such as interviews, offer more useful insights than standardized approaches such as surveys. The meaningfulness of SE is often limited by gaps in stakeholders’ sustainability understanding and companies’ limited ability to facilitate informed participation.
Moreover, the findings show that stakeholder input does not significantly change the material topics identified by companies, challenging the assumption that stakeholder engagement supports better decision-making. However, stakeholders play an important role in validating the focus areas of companies’ sustainability efforts. While interviews and surveys are central to gathering stakeholder perspectives, internal workshops facilitate cross-functional collaboration and help align the organization around sustainability priorities. Based on these findings, it can be concluded that while companies have taken steps to meet regulatory expectations, achieving more meaningful stakeholder engagement will require adopting dialogic and inclusive practices, maintaining openness to stakeholder perspectives, and facilitating sufficient mutual understanding.
Tämä tutkielma tarkastelee, miten yritykset tulkitsevat ja soveltavat sidosryhmien osallistamista koskevia vaatimuksia EU:n yritysvastuudirektiivin (CSRD) mukaisessa kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa. Tutkimus perustuu laadulliseen tapaustutkimukseen kahdeksasta pohjoismaisesta yrityksestä. Vaikka CSRD korostaa sidosryhmien osallistamisen merkitystä olennaisten vaikutusten tunnistamisessa ja vastuullisuustyön painopisteiden sovittamisessa yhteen sidosryhmien odotusten kanssa, aihetta on tutkittu vain vähän käytännön toteutuksen näkökulmasta.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten organisaatiot voivat kehittää sidosryhmäyhteistyötään siten, että olennaiset vaikutukset ymmärretään paremmin ja niihin voidaan puuttua tehokkaammin. Tavoitteen tukemiseksi tutkimuksessa vastataan kysymykseen: Missä määrin CSRD:n alaisten yritysten sidosryhmäosallistamisen käytännöt heijastavat tarkoituksenmukaisen osallistamisen periaatteita? Analyysi perustuu sidosryhmäteoriaan, dialogisen viestinnän teoriaan ja yritysvastuuviestinnän viitekehyksiin.
Tulokset osoittavat, että yritykset painottavat erityisesti liiketoiminnalle kriittisiä sidosryhmiä. Vaikka CSRD on kannustanut yrityksiä omaksumaan uusia osallistamiskäytäntöjä, niiden tarkoituksenmukaisuus vaihtelee. Tulokset osoittavat, että dialogisemmat menetelmät, kuten haastattelut, tuottavat hyödyllisempää tietoa kuin standardoidut menetelmät, kuten kyselyt. Tarkoituksenmukaisuutta heikentävät sidosryhmien puutteellinen vastuullisuustietämys sekä yritysten epäonnistuminen sen vahvistamisessa.
Lisäksi tulokset osoittavat, ettei sidosryhmien osallistaminen juurikaan vaikuta yritysten tunnistamiin olennaisiin aiheisiin, mikä haastaa oletuksen siitä, että osallistaminen tukee parempaa päätöksentekoa. Sidosryhmillä on kuitenkin tärkeä rooli yritysten vastuullisuustyön painopistealueiden vahvistamisessa ja hyväksymisessä. Siinä missä sidosryhmien näkemyksiä kerätään haastatteluiden ja kyselyiden avulla, sisäiset työpajat edistävät organisaationlaajuista yhteistyötä ja auttavat löytämään yhteisymmärryksen vastuullisuustyön painopisteistä. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka yritykset ovat ottaneet askelia direktiivin vaatimusten täyttämiseksi, tarkoituksenmukaisempi sidosryhmäosallistaminen edellyttää dialogisten ja tasapuolisten käytäntöjen omaksumista, avoimuutta sidosryhmien näkemyksille sekä osapuolten riittävän ymmärryksen tukemista.