A graph theoretical study approach for the clearing and settlement problem of securities for partitioning the problem into a set of smaller sub problems

Abstract

Clearing and settlement systems are methods and regulations that are used for sorting out the monetary transactions originated from trading of equity, services and property within a closed predefined set of parties. The target of the system is to ensure the smoothness of the occurring monetary transactions and trade by minimizing the possible risks and preventing any arising problems from spreading uncontrollable throughout different market places.

During the study the clearing and settlement problem of securities trading in Finland is modeled based on the means of graph theory. The dependencies between the graphs developed within the model are studied which shows us that the underlying clearing and settlement problem can be partitioned into a set of smaller sub problems, which can be solved either concurrently or sequentially. The study also shows that the end result of solving the problem in a set of smaller sub problems depends on the order how the sub problems are solved.

By the use of the created graph theoretical model, two methods are created for partitioning the clearing and settlement problem into a set of smaller sub problems. The study shows that by partitioning the problem the calculation time used to solve the whole problem, at least in theory, can be reduced in some cases without weakening the end result of the solution. The functionality of the methods is only studied in theory, no simulation or actual experiments are done.

Selvitysjärjestelmiksi kutsutaan menettelytapoja ja sääntöjä, joilla suljettujen ennalta määriteltyjen toimijoiden välistä rahaliikennettä ja niihin mahdollisesti liittyviä omaisuuserien, palvelusten tai tavaroiden välistä liikennettä selvitetään. Niiden tehtävänä on varmistaa maksuliikenteen ja kaupankäynnin sujuvuus minimoiden näihin liittyvää riskiä ja ehkäisten mahdollisien ongelmien leviämistä hallitsemattomasti markkinapaikan rajojen yli.

Tutkimuksessa muodostetaan suomalaisesta arvopaperikaupan selvitysongelmasta malli graafiteorian käsittein ja tarkastellaan mallissa esiintyviä osaverkkoja ja niiden välisiä riippuvuuksia. Mallin tarkastelu osoittaa, että kokonaisongelma voidaan jakaa pienemmiksi osaongelmiksi, jotka voidaan ratkaista peräkkäin tai rinnakkain. Tutkimus osoittaa, että muodostettavien osaongelmien ratkaisujärjestyksellä on väliä kokonaisongelman ratkaisun kannalta.

Mallin avulla kehitetään kaksi menetelmää selvitysongelman osittamiseksi. Tutkimus osoittaa, että osittamisen avulla voidaan ainakin joissain tapauksissa teoreettisesti parantaa koko ongelman ratkaisemiseen tarvittavaa laskenta-aikaa heikentämättä kokonaisongelman ratkaisuna saatua tulosta. Menetelmien toimivuutta tarkastellaan ainoastaan teoreettisesti, ei simulaatioiden tai aineistokokeiden avulla.