Impacts of an automatic emergency call system on accident consequences

Abstract

Työn päätavoitteena oli selvittää, kuinka paljon yleiseurooppalaisella hätäviestijärjestelmällä (eCall) voitaisiin vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrää Suomessa. Työn muina tavoitteina oli muun muassa saada tietoa viiveistä liikenneonnettomuustilanteissa ja arvioida saatujen tulosten perusteella, kuinka paljon ja kuinka suuressa osassa onnettomuuksia eCall-järjestelmä nopeuttaisi hälytyksen tekemistä ja avun paikalle saapumista.

Nykytilan kuvauksessa käytiin läpi onnettomuustapahtuman tärkeimmät ajanjaksot ja nopean avun merkitys vammapotilaalle. Lisäksi selvitettiin nykyinen viranomaistoiminta liikenneonnettomuustilanteissa ja arvioitiin, mitä vaikutuksia eCall-järjestelmällä olisi siihen. Työssä on myös kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän yleistä toimintaa.

eCall-järjestelmän vaikutuksia liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään selvitettiin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuosina 2001-2003 tutkimista onnettomuuksista saatujen tietojen avulla. Liikenneonnettomuuden tapahtumahetkestä avun hälyttämiseen kuluvaa aikaa arvioitiin tutkijalautakunta-aineistosta päättelemällä, tutkijalautakunnan määrittämää tapahtuma-aikaa ja hätäpuhelun hätäkeskukseen tuloaikaa vertaamalla sekä hätäkeskuspäivystäjille osoitetulla kyselyllä.

Noin 82 %:ssa kaikista vähintään yhden moottoriajoneuvossa mukana olleen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista avun hälytys tehtiin viiden minuutin sisällä onnettomuuden tapahtumisesta. Onnettomuuden ja avun hälytyksen välillä kului 5-30 minuuttia noin 14 %:ssa onnettomuuksista ja yli 30 minuuttia noin 4 %:ssa onnettomuuksista. Kevyen liikenteen osallisen kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa viiveet olivat hieman lyhyempiä.

eCall-järjestelmä olisi voinut erittäin todennäköisesti estää 4,7 % moottoriajoneuvossa mukana olleiden osallisten kuolemista. Kevyen liikenteen ja moottoriajoneuvon välisissä onnettomuuksissa järjestelmällä ei todennäköisesti olisi ollut vaikutusta kuolleiden määrään. Kaikkiaan eCall-järjestelmällä arvioitiin voitavan välttää 4-8 % Suomen liikennekuolemista. eCall-järjestelmän hyöty-kustannussuhteeksi saatiin 0,5 - 2,3. Hyöty-kustannussuhteen arvioitiin kuitenkin olevan suurempi, jos eCall järjestelmästä välillisesti saatavat hyödyt olisi pystytty arvioimaan ja arvottamaan rahaksi.

Työn tulosten perusteella eCall-järjestelmä suositellaan otettavaksi käyttöön Suomessa mahdollisimman nopeasti ja laajasti. Myös vakavasti loukkaantuneita koskevaa tilastointia suositellaan kehitettävän.