Konseptisuunnitelma Kehä Vihreälle Jyväskylään - elvyttävyyden huomioiminen osana urbaanin vihervyön kehittämistä

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
P1 Ark A

Date

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

149 + 10

Series

Abstract

Diplomityön tavoitteena on tarkastella kuinka Jyväskylän urbaanin vihervyön eli Kehä Vihreän elvyttävyyttä ja jatkuvuutta voidaan kehittää. Tarkoitus on maisema-arkkitehtuurin keinoin muodostaa urbaani vihervyö kokonaisuudeksi, joka palvelee elvyttävänä lähivirkistysympäristönä osana kestävää kaupunkirakennetta. Diplomityössä analyysin ja suunnittelun tueksi on koottu tutkimustietoa elvyttävien ympäristöjen piirteistä. Kehä Vihreä on Jyväskylän keskustan aluetta ympäröivä urbaani vihervyö, johon kuuluu niin monipuolisia viheralueita kuin vehreitä kulttuuriympäristöjäkin. Kehä Vihreä on tärkeä lähivirkistysalue keskustan asukkaille. Siellä sijaitsee esimerkiksi urheilualueita. Kehä Vihreä on kuitenkin vielä osin kehittymätön, paikoin katkeileva ja epäjatkuva. Urbaanilla vihervyöllä ulkoileva joutuu paikoin kiertämään liikenneympäristöjen kautta kulkiessaan Kehä Vihreää pitkin. Vihervyö on verrattain kapea ja sen läheisyydessä sijaitsee liikenneympäristöjä, joiden vaikutus Kehän alueella on välillä huomattava. Lisäksi lukuisat pysäköintialueet laskevat Kehä Vihreän elvyttävyyttä. Kehän kapeudesta johtuen alueella on verraten vähän reittejä. Aktiviteetit alueella ovat osin jakautuneet epätasaisesti. Työ jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäiset neljä osiota analysoivat ja inventoivat aihetta ja aluetta. Kehä Vihreä esitellään osana Jyväskylän kaupunkirakennetta ja muita viheralueita, jolloin havaitaan alueen virkistysarvo. Työkaluja alueen analysointiin ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi saadaan koostamalla elvyttävien viheralueiden piirteitä tutkimustiedosta. Samalla havaitaan elvyttävien ympäristöjen tarve tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Lisäksi muiden kaupunkien vihervöitä tarkastellaan esimerkkikohteina. Lopuksi on kattava analyysi Kehä Vihreästä, jossa todetaan alueen heikkoudet mm. jatkuvuudessa ja virkistyksellisyydessä, ja toisaalta vahvuudet mm. osa-alueiden monipuolisuudessa. Viidennessä suunnitelmaosiossa esitellään aiempien osioiden pohjalta konsepti ja tarkennossuunnitelma. Koko Kehälle esitetään konsepti, joka tarkentuu jatkuvuuden ja elvyttävyyden lisäämiseen. Konsepti koostuu kolmesta osasta, joita ovat: nivelkohdat ja pääreitti, oleskelun paikat sekä kehittyvät rajat. Konseptilla Kehä Vihreästä luodaan osa-alueiden välisten nivelkohtien kehittämisellä yhteneväisempi kokonaisuus. Oleskelun paikoilla tarjotaan monipuolisempia oleskelun mahdollisuuksia, mikä lisää alueen elvyttävyyttä. Rajojen tarkastelulla vähennetään liikenneympäristöjen negatiivisia vaikutuksia Kehä Vihreällä. Osion lopussa on esimerkki konseptin soveltamisesta kohdealueelle. Työn lopussa esitetään johtopäätökset ja oppimisprosessin kuvaus. Työssä todetaan elvyttävyyden ja jatkuvuuden tarkastelun olevan tärkeää, jotta pienetkin viheralueet ja -yhteydet voivat toimia elvyttävinä ympäristöinä osana kasvavien kaupunkien asukkaiden jokapäiväistä elämää.

The purpose of this thesis is to analyse how restorativeness and continuity of the urban greenbelt area circulating Jyväskylä downtown can be improved. In Finnish, this greenbelt is known as Kehä Vihreä. By using the means of landscape architecture, the urban greenbelt is restructured to serve as a restorative, local recreational environment within a sustainable urban ecosystem. To support the analysis and design,research on the features of restorative environments has been collected. Kehä Vihreä consists of diverse green areas as well as verdant cultural environments. It is an important local recreational area for downtown residents. For example, there are sport facilities located in the area. Yet, Kehä Vihreä is partly undeveloped and discontinuous. People walking along the greenbelt must occasionally use streets meant for car traffic to continue their way along the area. The belt is quite narrow, with several streets situated in its proximity, causing significant disturbance to the urban greenbelt. In addition, many parking lots are diminishing the restorative effects of Kehä Vihreä. Due to the narrowness of the greenbelt, there are relatively few walking and cycling routes in the area. Sites for recreational activities are unevenly distributed. The thesis is divided into six parts. In the first four parts, analysis of the area and the subject matter are presented. Kehä Vihreä’s role within the urban structure and green network of Jyväskylä is introduced, and the recreational value of the greenbelt is detected. Tools to help analyse and design the area are collected from research concerning the features of restorative green areas. Additionally, the importance of restorative environments for densifying cities is observed. Greenbelts located in different cities are introduced as examples. Finally, a comprehensive analysis is presented. The greenbelt is shown to lack continuity and restorativeness, while its strengths lie in the presence of diverse subareas. In the fifth part, a concept and an example plan are proposed. They are based on conclusions derived from the analysis. The concept is focused on guiding the development of the greenbelt by increasing restorativeness and improving continuity. It is further divided into three parts: ”junctions and main route”, ”places to stay”, and ”developing border areas.” By redeveloping the junctions of the greenbelt, its subareas can be better connected together to form a unified green network. By offering more diverse places to stop and spend time, the restorativeness of the area is enhanced. By rethinking border areas, the negative effects of adjacent traffic are diminished. At the end of the chapter, an example plan applying the concept to a specific area is presented. In the final part, conclusions are drawn and the learning process is discussed. The thesis demonstrates that taking restorativeness and continuity into account is important, so that even small green areas and narrow green connections could be used to form restorative environments for residents of growing urban areas to enjoy during their everyday lives.

Description

Supervisor

Sinkkilä, Jyrki

Thesis advisor

Vallinkoski, Mervi

Other note

Citation