Toimintokohtainen kustannuslaskenta (ABC): kustannuslaskentamalli kirjallisuudessa ja käyttökelpoisuuden tutkiminen Pohjoismaisilla rahoitusmarkkinoilla toimivassa yrityksessä

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business | Bachelor's thesis
Date
2020
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Laskentatoimi
Language
fi
Pages
27+3
Series
Abstract
Toimintokohtainen kustannuslaskenta (eng. Activity-Based Costing, ABC) on kustannuslaskennan teoria, joka on kehitetty 1960 -luvulta lähtien liikkeenjohdon kasvaviin tietotarpeisiin kustannuslaskentaan liittyen. Teoria on syntynyt, koska perinteiset kustannuslaskennan muodot eivät ole kyenneet tuomaan johdolle riittävää tietoa kustannusten syntymisestä samaan aikaan, kun välillisten kustannusten osuus kustannusrakenteesta on kasvanut trendinomaisesti. Toimintokohtainen kustannuslaskenta pyrkii tuomaan ratkaisun välillisten kustannusten jäljittämiseen ja siten tuomaan johdolle tärkeää tietoa päätöksentekoa varten. Toimintokohtainen kustannuslaskenta on tuonut ristiriitaisia tuloksia tutkimuksissa liittyen mallin käyttökelpoisuuteen. Mallia pidetään työläänä, jossa osa mallin käyttöönottajista on ollut tyytyväisiä malliin, ja osa ei ole päässyt haluttuun lopputulokseen. Mallin käyttöönotosta on kirjallisuudessa vain vähän empiiristä case -tutkimusta, mutta teoriaa ja kirjallisuutta reilusti. Tässä tutkimuksessa tutkittiin toimintokohtaisen kustannuslaskentamallin käyttökelpoisuutta pohjoismaisilla rahoitusmarkkinoilla toimivassa yrityksessä X tekemällä pilotointi yrityksen yhteen segmenttiin Y, joka valittiin toimintokohtaisen kustannuslaskennan kustannuskohteeksi. Tutkimuksessa verrattiin toimintokohtaista kustannuslaskentaa yrityksen X käyttämään allokointiin ja havainnollistaa toimintokohtaisen kustannuslaskennan käyttöönottoa. Tutkimuksessa havaittiin, että toimintokohtainen kustannuslaskentamalli ei sovellu jäljittämään suurta osaa rahoitusalan syntyneistä kustannuksista. Tämä johtuu siitä, että erityisesti kiinteille kustannuksille ei voi määrittää mielekästä toimintoajuria, koska toiminnon ja kiinteän kustannuksen välillä ei ole selkeää syy-seuraussuhdetta. Toisaalta tutkimuksen tarkkuus rajoittui rajallisten ja hajanaisten toimintotietojen vuoksi. Kuitenkin toimintokohtainen kustannuslaskenta on mahdollista soveltaa hyvin vaihtelevalla laajuudella. Yritys X:ssä laajuutta voisi supistaa vielä pienemmäksi, koska segmentin Y arvoketjussa arvoketjun eri kohdissa löytyy toimintojen kysynnän osalta erilaisia asiakkaita, toisaalta mallin kompleksisuus pienenee kustannuskohteen tarkentuessa. Jatkotutkimukseksi kirjallisuudessa esitetään empiiristä lähestymistapaa. Yksi ongelmista edelleen on toimintokohtaisen kustannuslaskennan tuomat koetut pettymykset, jolloin läpinäkyvyyden lisäämiseksi voisi tutkia yrityksiä, joissa malli on toiminut ja yrityksiä, joissa se ei ole toiminut ja selitystä sille, millaisissa yrityksissä ja laajuuksissa malli toimii parhaiten. Toisaalta case -tutkimuksia on hyvin rajallisesti, vaikka kirjallisuutta on paljon. Case -tutkimus ja implementointi toisi läpinäkyvyyttä ja helpottaisi odotusten ja lopputulemien välistä ristiriitaa.
Description
Thesis advisor
Kykkänen, Tapani
Keywords
toimintokohtainen kustannuslaskenta, kustannuslaskenta, kustannus, laskentatoimi, ajuri, ABC
Other note
Citation