Improving workplace well-being with data from self-quantification devices
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
2019-01-29
Department
Major/Subject
Strategy
Security and Mobile Computing
Security and Mobile Computing
Mcode
SCI3050
Degree programme
Master’s Programme in Industrial Engineering and Management
Language
en
Pages
97+6
Series
Abstract
This study examines the potential of wearable self-quantification devices for improving occupational well-being. In more detail, the study aims to explore the potential benefits and challenges for applying these technologies in an occupational setting. The research was conducted through a review of the relevant literature and through empirical research utilizing employee interviews. The literature review provides an outline of the development of the literature regarding occupational well-being, providing the basic definitions and focusing on the positive effects that physical activity can bring. Additionally, the literature review explores the growing body of research on benefits and challenges for wearable self-quantification tools, including the interesting factors regarding the legal, ethical and psychological frame for usage of such tools. The literature review concludes the fact that there is a wide body of literature regarding occupational well-being and a growing body of information on wearable self-quantification, but very little material on the cross-section of these areas, justifying a more thorough research. A set of 8 interviews were conducted at a professional services company, comprising employees that all had some form of experience of using self-measurement devices, but a part being currently non-users. The data was analyzed through a grounded theory approach. The main results are a set of factors that either support or hinder the implementation of wearable self-quantification devices in the described setting. The supporting factors were found to be: transparency, personalization, actionability, engagement and commitment, while the hindering ones were: limitations of technology, lacking interest, limited insight, conflicts of interest and privacy concern. The findings of the study imply, that there are potential benefits from using wearable self-quantification devices to improve occupational well-being. However, implementing such an intervention on an organizational level requires careful planning, to maximize benefits and mitigate risks that may lead to decreased well-being of the employees.Tämä tutkimus tarkastelee puettavien itsensämittaamiseen käytettävien laitteiden käyttöä työhyvinvoinnin parantamiseen. Tarkemmin, tämä tutkimus pyrkii perehtymään mahdollisiin hyötyihin ja haasteihin liittyen näiden teknologioiden soveltamiseen työpaikan kontekstissa. Tutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen työntekijähaastattelututkimuksen. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa pääpiirteet kirjallisuuden kehitykselle työhyvinvointiin liittyen, tarjoten tärkeimmät määritelmät ja tarkemmin keskittyen liikunnan tuomiin hyvinvointia parantaviin vaikutuksiin. Lisäksi, kirjallisuuskatsaus tutkii puettavien laitteiden käyttöön liittyviin hyötyihin ja haittoihin liittyvää kasvavaa kirjallisuutta, sisältäen erityisen kiinnostavat lakeihin, etiikkaan ja psykologiseen viitekehykseen liittyvät aiheet. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että työhyvinvointiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta on saatavilla laajasti ja puettaviin laiteisiin liittyvä kirjallisuus on kasvavaa, kuitenkin näiden aiheiden risteyksestä vaikuttaa olevan kovin vähän tutkimustietoa, antaen aihetta perusteellisemmalle tutkimukselle Tutkimusta varten suoritettiin kahdeksan työntekijähaastattelua ammatillisia palveluita tarjoavassa yrityksessä. Jokaisella osallistujalla oli jonkinlainen kokemus itsensämittaamislaitteiden käytöstä, osan ollen nykyisiä käyttäjiä. Keskeiset tulokset ovat kokoelma tekijöitä, jotka tukevat tai haittaavat puettavien itsensämittaamislaitteiden käyttöönottoa tässä kontekstissa. Tukevat tekijät ovat: läpinäkyvyys, personalisaatio, toimintakeskeisyys, osallistavuus ja sitoutuminen. Haittaavat tekijät olivat: teknologian rajoitteet, puuttuva kiinnostus, rajoittunut oivaltavuus, eturistiriidat ja yksityisyyteen liittyvät huolet. Tutkimuksen tulokset antavat ymmärtää, että puettavien itsensämittaamislaitteiden käytöstä on potentiaalisesti hyöytyä työhyvinvoinnin parantamisessa. Tällaisten interventioiden toteuttaminen organisaatiotasolla vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua, jotta hyödyt voidaan maksimoida ja haitat jotka voivat aiheuttaa heikentynyttä työhyvinvointia minimoida.Description
Supervisor
Vuori, TimoThesis advisor
Vuori, TimoKeywords
wearables, self-quantification, occupational well-being, smart watches