Äitiys osana opettajuutta - kyselytutkimus kuvataidekasvattajien kotiäitiajasta

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:

Authors

Date

2020

Department

art

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma

Language

fi

Pages

101+8

Series

Abstract

Opinnäyte keskittyy kuvataidekasvattajien kotiäitiaikaan. Työn aihe nousee sukupuolten välisestä epätasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa ja ammatillisella kentällä. Aiempien tutkimusten mukaan perhevapaat vaikuttavat enemmän naisten kuin miesten ammatilliseen polkuun ja palkkaukseen. Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat olleet pienempiä kautta historian. Tutkimusten perusteella epäkohdat tiedostetaan, vaikka naisten palkat eivät ole juurikaan kehittyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Argumentaatio aiheesta on keskittynyt ammatin vapaaseen valintaan sekä miesten palkkatyöhön, jonka aikana naiset työskentelevät kotona lasten kanssa. Tuottamatonta työtä ei arvosteta palkkatyön veroisena, mikä heijastuu naisten palkkoihin ja työssä etenemismahdollisuuksiin. Opinnäytteen tarkoitus oli tarkastella kolmea kysymystä: ensiksi, oliko kotiäitiaika vahvistanut kuvataidekasvattajan ammatissa tarvittavia taitoja; toiseksi, miten kotona ja työyhteisössä kotiäitiaikaan oli suhtauduttu ja viimeiseksi, miten kotiäitiaika oli vaikuttanut vastaajan ammatillisiin mahdollisuuksiin sekä työstä maksettavaan palkkaan. Opinnäytteen tutkimuskysymysten tavoite oli tutkia, olivatko tutkittavien ammatillisesti hyödylliset taidot vahvistuneet kotiäitiaikana ja voisiko taitoperustaista kompensaatiota käyttää vähentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja. Opinnäytteessä on käytetty laadullista tutkimusmenetelmää, mutta aineistoa on jäsennelty kvantitatiivisen menetelmän avulla aineiston analysoinnin helpottamiseksi. Kysely suunnattiin kuvataidekasvattajille, jotka olivat ennen ammatillista polkuaan tai sen aikana olleet kotiäiteinä. Kysely julkaistiin 16 – 26.1.2020. Aineisto kerättiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia kysymyksiä yhdistäen. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, ja sitä tarkasteltiin aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin verraten, jotka liittyivät elinikäiseen oppimiseen sekä bell hooksin teoriaan rakkaudesta opettajan avaintaitona. Aineisto antoi viitteitä siitä, että etenkin avaintaidot vahvistuivat, mutta ne heijastuivat vain vähän jos lainkaan palkkoihin tai ammatillisiin mahdollisuuksiin. Asenteet kotiäitiyttä kohtaan olivat pääosin positiivisia, mutta myös negatiivisuutta esiintyi – sitä tosin vaikutti olevan vaikeaa todentaa. Laki ja työehtosopimukset mahdollistavat jo taitoihin perustuvan palkan kompensaation, mutta sen käytöstä opetusalalla ei juurikaan löytynyt näyttöä. Haasteet liittyvät yhteiskunnan rakenteisiin, joiden muuttamiseksi tarvittaisiin laajaa arvojen uudelleen arviointia. Palkat ja eläkkeet perustuvat palkkatyövuosiin, joka hyödyttää välillisesti lapsettomia, jotka työskentelevät läpi aikuisikänsä ilman kotihoidon aikaa.

This master’s thesis is focusing on full-time motherhood of art educators. Theme of this study arises from the inequality between genders in Finnish society and work field. According to earlier studies family leaves impacts more women careers and salaries than men. Work fields where women mostly work in, have been paid less than men during the history. Referring to previous studies the issues are commonly known and yet there has been little if any improvement in the women’s salaries in Finland during last decade. The argumentation has been focused on the free choice of work field and that while men are working women spend their time with children at home. This unproductive work is not considered as worth of professional recognition and it impacts women’s salaries and professional opportunities. The purpose of this thesis was to investigate three issues: Firstly, to search the experiences concerning professionally beneficial skill development during full-time motherhood. Secondly, to study the attitudes towards the full-time motherhood at home and in professional context. Lastly, what kind of impacts full-time motherhood had to their professional path and salaries. The objective of this thesis was to investigate if professionally beneficial skills were learned during the full-time motherhood and could skill-based compensation be used to reduce the salary differences between genders. Qualitative research method was used to study the subject of this thesis. Quantitative method was used to make the analysis more structured. Questionary was conducted for art educators who was or had been full-time mothers before or during their professional career. The questionary was conducted during 16 – 26.1.2020. Both qualitative and quantitative methods were used to collect the data. Findings were analyzed with content-based method and linked to previous studies and theories related to life-long-learning and bell hooks theory about love as the key competent of teacher. Findings of this thesis were that especially key competences were learned according to collected data, but it had little if any impact to salaries or work opportunities. Attitudes towards full-time motherhood were mainly positive but negative issues also occurred beneath the surface - although it seemed to be hard to prove. Law and guidelines already include possibility for skill-based compensation of the salary, but it is hardly ever used. Issues are in the structures of the society and chance would need wide value re-thinking. The salaries and pensions are work year based, which benefits those who doesn’t have children and who work through their adult life without child-related pauses.

Description

Supervisor

Haapalainen, Riikka

Thesis advisor

Haapalainen, Riikka

Keywords

kuvataidekasvatus, kotiäitiys, opetus, taidot, tasa-arvo, elinikäinen oppiminen, tuottamaton työ

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020121256176

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS