"Paras asia, mitä mä tiedän, on olla lavalla" - Kuvataidekasvattajan pohdintoja liikkeen näkyväksi tekevästä voimasta
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
132
Series
Abstract
Tässä maisterin opinnäytetyössä tutkin kehollista liikettä, jonka arvon olen tunnistanut elämäni varrella. Kokemukset eri elämänvaiheista ovat saaneet minut pohtimaan kehollisen liikkeen ilmiötä tanssin, kasvatuksen ja kuvataiteen yhteisellä maaperällä. Tutkielman tavoitteena on herättää taidepedagogista keskustelua ja avata eri keinoja tunnistaa luonnollinen, jo olemassa oleva kehollinen liike, ja samalla tuoda liikkeen voima näkyväksi lähtien liikkeelle arkiliikkeestä ja päätyen havaintoesimerkeiksi harjoitekokeiluista kuvataidekasvatuksen kontekstiin sovellettavina toiminnallisina harjoitteina. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa on taideperustaisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusasenteeni on fenomenologinen, joka tässä tarkoittaa havainnoivaa ja tutkivaa asennetta ja erilaisten mahdollisten yhteyksien etsimistä liikkeellisten ilmiöiden hahmottamiseksi monitaiteisesti. Tutkin ja kirjoitan sekä äitinä, taiteen ja tanssin katsoja-kokijana että taiteilija-taidekasvattajana, ja lähestyn tanssia ei-tanssijan positiosta. Keskeisinä lähdemateriaaleina ovat toimineet Eeva Anttilan kehollisen oppimisen teoria ja tanssipedagoginen kirjallisuus, Kirsi Heimosen väitöskirja Sukellus liikkeeseen: Liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen lähteenä (2009), Juha Varton kirja Tanssi maailman kanssa – Yksittäisen ontologiaa (2008) sekä Alva Noën enaktivistinen havaintoteoria. Havaintokokemuksellinen tutkimuspolkuni alkaa tutkimalla kehollisia kokemuksia arkiliikkeen kautta jokaviikkoisilla lenkkipoluillani talvella 2022. Tästä polku jatkuu museovierailujen ja tanssiesitysten kautta haastatteluun tanssitaustaisen poikani kanssa, päätyen edelleen kahteen kehollistaiteelliseen harjoitekokeiluun, joista toinen tapahtuu yksin ja toinen dialogina poikani kanssa kesällä 2022. Nämä omakohtaiset kohtaamiset kuvataidekasvatuksen ja tanssin yhteisellä maaperällä ovat tutkimisen tapa haarukoida ja konkretisoida kehollisia kokemuksia liikkeen näkyväksi tekevän voiman esille tuomiseksi, missä enaktivistinen havaintoteoria ja liiketeemoittelu toimivat tutkimusmetodeina kehollisen liikkeen merkityksellistämisessä. Liikkeen näkyväksi tekevä voima sai erilaisia monitaiteisia ilmenemismuotoja, joista nostan aineistostani esille neljä: arkiliike, liikutetuksi tulemisen tunne, kuvataiteen koreografia ja dialogi. Näissä kaikissa ilmenee ulottuvuuksia, jotka myötävaikuttivat johtopäätökseen liikkeestä kokonaisvaltaisena ja moniaistisena ilmiönä, joka voi tehdä näkyväksi suhteessa luontoon, toisiin olioihin sekä erilaisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin verkostoihin. Kehollisen liikkeen arvon huomioimisella voi olla positiivisia vaikutuksia kasvamisessa ja oppimisessa myös kuvataidekasvatuksen kontekstissa, mikä sai tutkimustuloksissa vahvistusta käytännön kokemuksen kautta kehollisena oppimisena sekä kehollisesta liikkeestä vuorovaikutusta ja empatiaa edistävänä visuaaliskineettisenä toimintana. Tutkielma on kutsu kuvataidekasvattajille lähteä mukaan kokeilemaan kehollisten liikkeiden huomioimista ja niiden yhdistämistä kuvataidekasvatuksen käytäntöihin kokonaisvaltaisena osana taiteellista toimintaa, missä tanssi toimii kehollispedagogisena asenteena.In this Master of Arts thesis, I investigate embodied movement that I have identified to be valuable throughout my life. Experiences from different stages of my life have led me to reflect on the phenomenon of embodied movement on the shared ground of dance, education, and visual arts. The focus behind this thesis is to stimulate a discussion on art education and to explore different ways of identifying original and already existing embodied movement. Simultaneously, the study aims to make the power of movement visible, starting from everyday movements and ending up with examples of somatic practice that can be applied in the context of visual arts education. The thesis is a qualitative study with characteristics of Arts-Based-Research. My strategic approach is phenomenological which in this case means an observing and exploring attitude that seeks to perceive movement phenomena in a multi-artistic way by finding different connections. I approach dance from the perspective of a non-dancer, as a mother, a viewer of art and dance, and as a visual artist and visual art educator. My main literature sources are Eeva Anttila’s theory of embodied learning, and her dance pedagogical literature, and Kirsi Heimonen’s doctoral dissertation Dive into Movement Improvisation as a Fountain of Dancing and Writing (2009). In addition, I have relied on Juha Varto’s book A Dance with the World. Towards an Ontology of Singularity (2008) and Alva Noë’s enactive theory of perception. My phenomenological and experimental research begins with exploring embodied movements and bodily experiences through everyday movements in jogging trails in winter 2022. From there, the path continues through museum visits and dance performances, leading to an interview with my son, who has a background in dance, and then furthermore to two somatic art practices, one conducted alone and the other in dialogue with my son. These personal encounters on the shared ground of visual arts and dance are a way of exploring and concretizing embodied experiences in order to make embodied movement visible, where enactive theory and movement thematization serve as research methods in the meaningfulness of embodied movement. The power that makes movement visible takes various multi-artistic forms, of which I highlight four topics: everyday movement, sensation of being moved, choreography of visual art, and dialogue. All of these demonstrate dimensions that contribute to the conclusion that movement is a holistic and multisensory phenomenon that can make us visible by relating nature, other beings, and various social and cultural networks. Recognizing the value of embodied movement can have positive effects of growth and learning in the context of visual arts education. This finding was reinforced through practical experience as embodied learning and visual-kinetic activity that promotes interaction and empathy. The thesis is an invitation for visual arts educators to explore the inclusion of bodily movements and their integration into practices of visual art education holistically, where dance functions as a somatic pedagogical approach.Description
Supervisor
Pusa, TiinaThesis advisor
Tuovinen, TaneliKeywords
tanssi, kehollinen liike, kehollinen kokemus, kokonaisvaltaisuus, kuvataidekasvatus, taidepedagoginen toiminta