Paperin ominaisuuksien ja kuivatoonerin partikkelikoon vaikutus elektrofotografian mikromittaiseen laatuun

Thumbnail Image

Files

master_Mäkelä_Reetta_2005.pdf (53.01 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2005

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Viestintätekniikka

Mcode

AS-75

Degree programme

Language

fi

Pages

69+22

Series

Abstract

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko paperin ominaisuudet kuivatoonerielektrofotografian mikromittaiseen laatuun ja mitkä ominaisuudet vaikuttavat eniten. Edelleen tutkittiin eri toonerikoostumusten partikkelikoon ja kerrospaksuuden vaikutusta. Pääpaino tutkimuksessa asetettiin viivojen toistumiselle. Kirjallisuusosassa käsiteltiin elektrofotografian perusperiaatteita ja toimintaa. Tulostuslaadun muodostumista määritettiin tulostukseen osallistuvien elementtien kannalta. Luotiin myös katsaus toonereihin, niiden ominaisuuksiin ja vaikutuksiin tuloskuvaan. Aiempien tutkimusten valossa tärkeimpiä tulostuslaatuun vaikuttavia paperiteknisiä ominaisuuksia havaittiin olevan paperin karheus ja resistiivisyys. Tulostuksen mikromittaisen laadun mittaustapoina käytettiin dynaamista aluetta, kontrastinsiirtofunktiota ja viivan ominaisuuksia. Koeaineistona tutkimuksessa käytettiin pilotmittakaavassa valmistettuja koepapereita, jotka kalanteroitiin eri sileystasoihin. Testikuva koepapereille tulostettiin KCL-Duplo testitulostimella. Tutkimuksessa havaittiin, että dynaamista aluetta kasvatti odotetusti eniten fotojohteen valotuksen lisääminen ja valotuksen pituudesta riippuva toonerimäärän kasvu. Papereilla eniten eroja dynaamiseen alueeseen syntyi karheuden perusteella. Toonereiden välille syntyi eroja enemmän kuin papereiden viilille. Kontrastinsiirtofunktio on voimakkaasti riippuvainen dynaamisesta alueesta. Paperin päällystäminen paransi kontrastinsiirtofunktiota. Pääpiirteissään paperin vaikutus kontrastinsiirtofunktioon oli hyvin vähäistä, erityisesti kemiallisella toonerilla. Eri toonereilla syntyi eroja kontrastinsiirtofunktioon. Kapeilla viivastoilla pienipartikkelisen toonerin aikaansaama parempi viivojen erottuvuus tuotti paremman kontrastinsiirtofunktion. Reunan kohina eli leveyden vaihtelu oli suurinta karheimmilla papereilla ja suuripartikkelisella toonerilla. Paperin ominaisuuksien vaihtelu vaikutti kuitenkin reunakohinaan tooneria enemmän. Viivojen havaittiin leviävän enemmän päällystetyillä papereilla. Toisaalta viivojen reunat olivat silloin myös vähemmän kohinaisia ja rosoisia. Myös tooneri vaikutti viivan leviämiseen. Mitä suurempipartikkelisempi tooneri ja pidempi valotus, sitä enemmän tooneri levisi. Viivan rosoisuuden ja terävyyden havaittiin olevan eniten riippuvaista paperin karheudesta. Todettiin myös, että rosoisuus lisääntyi toonerin pienentyessä. Myös rosoisuuden syntyprosessissa oli eroja; pintaliimatuilla papereilla se johtui toonerin penetroitumisesta kuitujen väliin ja päällystetyillä papereilla tooneripartikkeleiden siroamisesta ja osittaisesta viivaan sulautumisesta. Tutkimuksessa havaittiin, että toonerin partikkelikoon pieneneminen parantaa yksityiskohtien toistokykyä, mutta tuottaa heikomman tuloksen dynaamisessa alueessa ja rosoisuudessa. Työssä saavutetut tulokset olivat kirjallisuuden mukaisia.

Description

Supervisor

Oittinen, Pirkko

Thesis advisor

Puukko, Pasi

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120451773

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK