Effect of attention on neural tuning

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorJääskeläinen, Iiro
dc.contributor.authorKauramäki, Jaakko
dc.contributor.departmentSähkö- ja tietoliikennetekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorSams, Mikko
dc.date.accessioned2020-12-04T19:15:38Z
dc.date.available2020-12-04T19:15:38Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractTarkkaavaisuuden avulla valikoimme kulloisellakin hetkellä tärkeimmät ärsykkeet. Tässä kokeessa tutkittiin tarkkaavaisuuden vaikutuksia ihmisen kuuloaivokuorella käyttäen sekä elektroenkefalografiaa (EEG) että magnetoenkefalografiaa (MEG) tutkimusmenetelminä. Tutkimusoletuksenamme oli, että tarkkaavaisuus terävöittää hermosolujen reaktioiden viritystä ärsykkeen tarkkailtavien piirteiden osalta. Työn yhteydessä tehtiin psykofyysinen koe käyttäen ääniärsykkeitä ja mitaten samalla joko EEG:tä tai MEG:tä. Kokeessa esitettiin 1000 Hz siniääniä jatkuvan kohinapeiton kanssa. Kohina luotiin kaistanestosuodattamalla valkoista kohinaa vaihtelevilla suotimen leveyksillä (+-500...0) 1000 Hz ympäriltä. Suodatettu kaista pidettiin vakiona kunkin herätepotentiaalin ja herätekentän nauhoituksen ajan. Kokeessa oli kolme tilannetta: kaksi tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää, jossa koehenkilön piti kiinnittää huomiota joko äänen korkeuseroon tai äänen keston eroon, sekä yksi passiivinen tilanne, jossa koehenkilö katsoi hiljaista animaatiofilmiä siten, että kokeessa käytetyt äänet kuuluivat taustalla. Kokeen tulokset osoittivat, että tarkkaavaisuus muuttaa hermosolujen vasteiden suuruutta. Ääniärsykkeen herätepotentiaalin komponentit (P50, Nl00 ja P200) muuttuivat siten, että erityisesti N 100:n amplitudi oli suurempi tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa kuin passiivisessa tilanteessa. Tämä tapahtui kuitenkin vain muutamilla kapeimmilla kaistanestosuotimen leveyksillä. Tämä viittaisi siihen, että vaikutus ei ole ainoastaan hermosolujen aktivaatiota ja herätepotentiaalin komponenttien amplitudeja kautta linjan lisäävä, vaan että tarkkaavaisuustilanteessa N100-komponentin synnyttäneet hermosolut ovat myös tarkemmin virittyneet tarkkaillun äänen taajuudelle. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöiden, kuten Alzheimerin taudin, skitsofrenian tai ADHD-oireyhtymän kliinisissä tutkimuksissa tai taudinmäärityksessä. Suuntaa-antavia tuloksia tarkkaavaisuushäiriön suuruudesta voidaan saada siten, että käytetään sopivia ääniärsykkeitä, ja ärsykkeisiin liittyviä hermosolujen vasteita verrataan terveiltä ihmisiltä saatuihin vasteisiin.fi
dc.format.extent91
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/92486
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120451321
dc.language.isoenen
dc.programme.majorLaskennallinen tekniikkafi
dc.programme.mcodeS-114fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordelectroencephalographyen
dc.subject.keywordelektroenkefalografiafi
dc.subject.keywordmagnetoencephalographyen
dc.subject.keywordmagnetoenkefalografiafi
dc.subject.keywordattentionen
dc.subject.keywordherätepotentiaalifi
dc.subject.keywordevent-related potentialsen
dc.subject.keywordäänen havaitseminenfi
dc.subject.keywordauditory perceptionen
dc.subject.keywordhermosolujen ärsykepiirreviritysfi
dc.subject.keywordneural tuningen
dc.titleEffect of attention on neural tuningen
dc.titleTarkkaavaisuuden vaikutus hermosolujen ärsykepiirreviritykseenfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_35065
local.aalto.idinssi28274
local.aalto.openaccessno

Files