Hulevesien hallinta kunnallisteknisessä yleissuunnittelussa

Abstract

Tiivistyvä kaupunkirakenne ja kiristyvät ilmastotavoitteet kasvattavat kilpailua katutilasta eri toimijoiden ja arvojen välillä. Vihreä infrastruktuuri ja luonnonmukainen hulevesien hallinta osaltaan auttavat näiden haasteiden ratkaisua, mutta sosio-institutionaaliset tekijät tutkitusti jarruttavat kehitystä.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mitä erilaisia hallinnollisia haasteita hulevesiin liittyy Suomen olosuhteissa, ja miten näitä haasteita voitaisiin ratkaista. Analyysin rungon muodosti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n veden hallinnon periaatteet. Koska Suomi on OECD-maa, olisi sen hyödyllistä pyrkiä noudattamaan näitä periaatteita.

Tutkimuksessa kerättiin perusteellinen tieteellinen aineisto, jota käytettiin pohjana haastattelututkimukselle. Haastattelututkimuksen otanta (n = 10) koostui konsulttiyrityksen sekä Espoon ja Helsingin kaupungin asiantuntijoista. Analyysin perusteella tunnistettiin 28 haastetta, joita verrattiin kirjallisuusaineiston tuloksiin. Lisäksi toteutettiin tapaustutkimus, jossa selvitettiin käytännön suunnittelutyöhön liittyviä reaalimaailman rajoitteita hulevesien hallintaan, ja konkretisoitiin joitakin haastatteluissa esille tuotuja haasteita.

Tutkimuksessa huomattiin, että mainitut veden hallinnon periaatteet eivät täysin näytä toteutuvan Suomessa hulevesien osalta valtakunnallisesti, eikä myöskään kuntatasolla. Kehitettävää riittää niin ohjauskeinojen, yhteistyön kulttuurin kuin kaavoitusprosessin aikaisen dokumentaation suhteen. Ratkaisuja voi löytyä tehokkaammasta hulevesimaksusta, kunnallisista ohjeista, poikkihallinnollisen yhteis-työn lisärahoituksesta ja spatiaalisesta tiedonhallinnasta.

Diplomityö antaa suuntaviivoja jatkossa tehtävälle hulevesien hallinnolliselle tutkimukselle. Työ antaa mahdollisuuden tarkastella tarkemmin yksittäisiä haasteita, ja käyttää eri tarkastelutasoja valtakunnan tasolta aina yksittäiseen kuntaan asti.

Expanding urban density together with more ambitious climate adaptation targets are increasing the competition of public space between different actors and values. Green infrastructure and natural stormwater management help addressing these challenges, but socio-institutional factors are slowing down the development.

The aim of this study was to examine the different challenges in the Finnish storm-water governance context, and how these challenges could be resolved. The OECD Principles on Water Governance served as the main supporting framework for this study. As an OECD-member, Finland would benefit from following these principles.

A thorough literature review was conducted in this study, and the identified literature was later used as a basis for the interview. Interviewees (n = 10) consisted of consultant firm expert representatives and experts from the cities of Espoo and Helsinki. As a result of this study, 28 challenges were discovered and compared to the results identified from the literature. In addition, a case study was performed to ex-amine the real-life constraints in stormwater planning and design, and to concretize some of the challenges that were raised in the interviews.

In this study it was found that the mentioned principles do not seem to be fully actualized in Finland for stormwater, neither at the national nor at the municipal level. It seems that there is a lot to improve in terms of regulatory frameworks, collaborative culture and documentation throughout the planning process. Solutions might be found from more efficient stormwater billing, supporting municipal guidelines, adding of financials to collaboration and spatial data management.

This thesis gives direction in further governance studies related to stormwater. The study gives an opportunity to investigate more carefully individual challenges, and to use different research scales from the national to the municipal level.