aalto1 untyped-item.component.html
Uusi teknologia organisaatiossa: Miten tekoäly vaikuttaa rekrytointiprosessissa?
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
36
Series
Abstract
Kandidaatintyöni aihe on uusi teknologia organisaatiossa ja miten tekoäly vaikuttaa rekrytointiprosessissa. Uusien teknologioiden myötä monien yritysten toimintatavat ovat muuttuneet, mutta rekrytointi on pysynyt hyvin samankaltaisena, joten lähdin selvittämään mitä mahdollisia muutoksia tekoäly aiheuttaa rekrytointiprosesseihin, mitä hyötyjä ja haittoja aiheutuu ja kuinka organisaatio sopeutuisi näin perustavanlaatuisen ihmislähtöisen prosessin ulkoistamisesta tietokoneille. Ensimmäinen kappale keskittyy teknologiaan organisaatioissa kuten millä tavoin teknologiat ovat vaikuttaneet organisaatioihin. Toinen kappale sen sijaan perehtyy tekoälyyn ja sen vaikutukseen rekrytoinnissa esimerkiksi mahdollisista muutoksista rekrytointiprosessissa. Työ on kirjallisuuskatsaus, jonka materiaalina on käytetty vain julkaistuja ja vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita sekä kirjoja.
Teknologialla on monenlaisia vaikutuksia organisaatioon tuotaessa, kuten vakiintuneet työtavat voivat muuttua, työskentely voi nopeutua tai johtaa joustavempaan ja itsenäisempään työskentelyyn (Barley 1986, Barnes 2012, Eriksson-Zetterquist ym. 2009). Nämä vaikutukset ovat myös riippuvaisia ottavatko työntekijät teknologian ollenkaan käyttöönsä (Butler & Sellblom 2002) ja näin seuraukset voivat olla täysin erilaiset, kuin alunperin kuviteltiin (Orlikowski 1992).
Todennäköisimmät muutokset prosessissa näkisin työntekijöiden ja hakemusten läpikäynnissä sekä luokittelussa, viestinnässä ja hakijoiden tiedusteluun vastaamisessa. Perehdytyksessä käytettävät työntekijöiden tietoa organisaatiosta ja sen tuotteista opettavat ja ylläpitämät järjestelmät, kuten molemminpuolista tiedonhakua avustavat järjestelmät ovat myös todennäköisiä yleistymään. Mahdollisia hyötyjä ovat tehokkuus, kustannusten vähentäminen, systeemin prosessin yhdenmukaistaminen ja organisaation kuvan parantaminen. Haittoja puolestaan systemaattinen syrjintä, järjestelmän hyväksikäyttö ja liiallinen tukeutuminen järjestelmään, toisaalta rekrytoijan harkintaan luottaminen järjestelmän ohi.
Ihmiset lopulta päättävät jatketaanko tekoälyn kehitystä, mihin suuntaan sitä kehitetään ja millainen lainsäädäntö luodaan suojaamaan sen käyttöä tai ihmisiä itseään. Tekoäly ei vaikuta rekrytointiin millään tavalla, jos ihmiset eivät ota sitä käyttöönsä. Teknologia ei ole omavaltainen muutosvoima, vaikka sanaan näin usein viitataankin (Marx 2010). Kysymykseen miten teknologia vaikuttaa rekrytointiprosessiin on, että teknologia ei vaikuta. “Teknologia itsessään ei saa mitään aikaiseksi” Marx (2010). Ihmiset sen sijaan voivat mahdollisesti käyttää tekoälyä rekrytointiprosessissa kuvaamillani tavoilla, jossa hyvään lopputulokseen päätyessä täytyy ottaa huomioon monia asioita.