Betonimurskeen hyödyntämisen toimintamallit maarakentamisessa
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2019-10-21
Department
Major/Subject
Water and Environmental Engineering
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Water and Environmental Engineering (WAT)
Language
fi
Pages
79+8
Series
Abstract
Betonijätteen hyödyntämisellä maarakentamisessa on Suomessa pitkät perinteet, sillä betonimursketta on jo useita vuosikymmeniä käytetty korvaamaan luonnon kiviainesta, ja se on käytetyin uusiomateriaali maarakentamisessa. Tämän diplomityön tarkoituksena oli perehtyä tarkemmin betonimurskeen tuottamisen eri toimintamalleihin ja vertailla näitä toimintamalleja muun muassa päästöjen ja lupamenettelyjen suhteen. Lisäksi esitellään tarkemmin toimintamalli, joka ei ole vielä vakiintunut alalla. Työssä vertailtiin kuljetuksesta ja lastauksesta aiheutuneita kasvihuonekaasupäästöjä kolmella eri laskentaesimerkillä ja tutkittiin hallinnollisia käytäntöjä asiantuntijahaastattelujen avulla. Päästölaskenta tehtiin Excel-ohjelmalla ja ajoneuvojen päästötiedot saatiin LIPASTO-tietokannasta. Päästölaskentaesimerkkien tulosten mukaan kuljetuksen ja lastauksen CO2-päästöt voivat vaihdella huomattavasti eri toimintamallien välillä. Optimoimalla ja mahdollistamalla betonijätteen murskaus joko purkukohteessa tai hyödyntämiskohteessa voidaan usein vähentää raskaasta liikenteestä aiheutuvia haittoja. Mikäli hyödyntämiskohde ei kuitenkaan ole aikaisessa vaiheessa tiedossa, laitosmainen betonimurskeen tuotanto on välttämätöntä, sillä laitoksilla on asianmukaiset luvat käsitellä ja varastoida betonijätettä. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan pääkaupunkiseudulla on riittävä määrä kiinteitä betonimurskeen tuotantolaitoksia ja niiden sijainnit ovat kuljettamisen ja hyödyntämisen kannalta keskeisiä. Asiantuntijahaastatteluissa selvisi, että erityisesti betonijätteen käsittelyyn liittyvät lupa- ja ilmoitusmenettelyt eivät ole täysin yksiselitteisiä. Esimerkiksi meluilmoituksella murskaaminen purkutyömailla on menettely, johon kaivattaisiin tarkempia ohjeistuksia, sillä lähtökohtaisesti menettely on lainsäädännön vastainen. Betonijätteen käsittelyn osalta kaivattiin yleisestikin yhtenäisempää ja sujuvampaa ilmoitus-/rekisteröintimenettelyä, sillä ympäristöluvan käsittelyajat ovat pitkittyneet merkittävästi. Ympäristölupamenettelyä pidettiin myös betonin murskauksen ympäristövaikutuksiin nähden ylimitoitettuna menettelytapana. Lisäksi tuleva End-of-Waste-asetus (EoW) on muuttamassa betonimurskeiden hyödyntämistä merkittävästi. Asetus mahdollistaa sen, että tietyt kriteerit täyttäessään betonimurske lakkaa olemasta jätettä ja sitä voi hyödyntää tavallisen kiviaineksen tapaan.Using waste concrete as an aggregate in earth construction has long traditions in Finland. Crushed concrete has been used for several decades to replace natural rock materials and at the moment, it is the most common secondary material in earth construction. The purpose of this thesis was to study how crushed concrete is produced and what are the different procedures. Therefore, the different procedures were compared by their emissions and their permit processes. Also, this thesis introduces one uncommon procedure. Emissions from transportation and loading between different operating models were compared using three different scenarios, while administrative practices were studied based on expert interviews. According to the results of emission calculations, the differences in CO2-emissions between different operating models can be relatively high. By optimising and enabling crushing at construction sites or at reclaiming sites, emissions from the transportation can be reduced quite significantly. If the reclaiming site is unknown at early phases of construction or demolition, fixed sites, where crushed concrete can be produced, are necessary, because these fixed sites have the essential permits to treat and store concrete waste. According to the experts, there are enough of fixed crushed concrete production sites in the Helsinki region and their locations are central relative to transportation distances. According to the expert interviews, permit and notification processes related to treating concrete waste are ambiguous. For example, crushing concrete waste based on noise notification at demolition sites is a procedure needing clearer instructions. Overall, the experts called for more coherent and fluent notification and registration procedure for crushing concrete. Environmental permit was considered an unnecessary heavy process for managing concrete waste, because the environmental effects of crushing concrete are minor. The upcoming national decree related to the End-of-Waste status of crushed concrete, will change its utilization significantly because this decree enables that crushed concrete ceases to be a waste and can therefore be used similarly to virgin rock material.Description
Supervisor
Sorvari, JaanaThesis advisor
Kivi, Jaakkozu Castell-Rudenhausen, Malin
Keywords
betonimurske, betonijäte, päästölaskenta, maarakentaminen
