Government partisanship and its relationship with the stock market and the economy: evidence from Finland

Thumbnail Image

Files

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025

Department

Rahoituksen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Rahoitus

Language

en

Pages

22 + 5

Series

Abstract

I use monthly data from 1984 to 2024 to research the relationship between government partisanship and stock market excess returns and inflation adjusted GDP growth in Finland. I use voting aid application data to sort the Finnish political parties on a scale of 1 to 5, with 1 being left-wing and 5 being right-wing. My results find that excess returns on the stock market are higher under left-leaning governments, but that these results are statistically insignificant. Inflation adjusted GDP growth is also higher under left-leaning governments. These results go against partisan theory and suggest the existence of the so called “Democrat premium” in Finland.

Kandidaatintutkielmassani tutkin talouskasvun ja hallituksen puoluepoliittisuuden välistä suhdetta Suomessa. Tutkin myös osakemarkkinoiden ylimääräisten tuottojen ja hallituksen puoluepoliittisuuden suhdetta Suomessa. Ylimääräisillä tuotoilla tarkoitetaan kandidaatintutkielmassani OMXH indeksin tuottoa, josta sitten vähennetään Suomen valtionvelkakirjojen tuotto. Eduskuntapuolueet asetetaan skaalalle 1–5 (1 on vasemmistolainen puolue, 5 on oikeistolainen puolue). Hallituksen puoluepoliittisuus lasketaan kertomalla hallituspuolueen ministerien määrän puolueen puoluepoliittisuuden arvolla (1–5). Tämä tehdään kaikille hallituspuolueille ja sitten nämä arvot summataan ja tämä summa jaetaan koko hallituksen ministerien määrällä. Molemmissa tutkimusaiheissa tutkitaan koko hallituskauden vaikutusta, eikä esimerkiksi hetkellisiä tuottoja, kun hallitus vaihtuu. Tutkimusaineisto koostuu kuukausittaisesta datasta vuosilta 1984–2024. Molemmat hypoteesini perustuvat puoluepoliittiseen teoriaan (Hibbs, 1977), joka väittää inflaation olevan korkeampi ja työttömyyden olevan matalampi vasemmistolaisten hallitusten aikana. Taas oikeistolaisen hallituksen aikana puoluepoliittinen teoria väittää inflaation olevan matalampi ja työttömyyden olevan korkeampi. Ensimmäinen hypoteesini on, että osakemarkkinoiden ylimääräiset tuotot ovat pitkällä aikavälillä korkeampia oikeistohallitusten kuin vasemmistohallitusten aikana. Tutkimustulokseni ei tue ensimmäistä hypoteesiani. Regressioanalyysini osoittaa päinvastaista: vasemmistohallitusten aikana osakemarkkinoiden ylimääräiset tuotot ovat korkeammat kuin oikeistohallitusten aikana. Kun Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden ylimääräiset tuotot lisätään selittäväksi muuttujaksi, regression tulokset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Vaikka tutkimustulos poikkeaa puoluepoliittisesta teoriasta, niin omaa tutkimustulostani vastaavia havaintoja on tehty aiemmassa tutkimuksessa (Santa-Clara ja Valkanov, 2003). Toinen hypoteesini on, että inflaatiokorjattu BKT:n kasvu on korkeampaa oikeistohallitusten kuin vasemmistohallitusten aikana. Tutkimustulokseni ei tue toista hypoteesiani, vaan regressioanalyysini osoittavat, että inflaatiokorjatun BKT:n kasvu on korkeampaa vasemmistohallitusten aikana. Näiden regressioiden tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. Havainto on ristiriidassa puoluepoliittisen teorian kanssa, mutta aiemmat empiiriset tutkimukset (Santa-Clara ja Valkanov, 2003; Alesina, Roubini ja Cohen, 1997) ovat samassa linjassa havaintoni kanssa. Tutkimustulokset mahdollistavat useita jatkotutkimusaiheita. Erityisesti tutkimus, jonka data alkaisi vuodesta 2000. Vuoden 1999 perustuslakiuudistus siirsi valtaoikeuksia presidentiltä hallitukselle, ja euron käyttöönotto vuonna 1999 siirsi rahapolitiikan Euroopan keskuspankin vastuulle. Näillä muutoksilla on ollut vaikutus hallituksen mahdollisuuksiin vaikuttaa talouskasvuun ja osakemarkkinoihin. Tämä tutkimus osoittaa, että hallituksen puoluepoliittisuudella on merkittävä vaikutus talouskasvuun. Vaikka puoluepoliittisuuden vaikutus osakemarkkinoihin ei ole tilastollisesti merkitsevä, se on taloudellisesti merkittävä. Tutkimustulokset tarjoavat sijoittajille tietoa hallituksen vaihtumisen mahdollisista vaikutuksista osakemarkkinoihin ja talouteen kokonaisuutena.

Description

Thesis advisor

Huber, Christoph

Keywords

stock market, GDP, political partisanship, Finland

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202501271875

Collections

[kand] Kauppakorkeakoulu / BIZ