Sustainable mobility paradigm: A comparative perspective on transport policies and climate actions in Oulu, Tampere, and Vantaa

Abstract

The aim of this thesis was to identify the principles of sustainable mobility planning in Oulu, Tampere, and Vantaa. Additionally, the study aimed to recognize potential differences in sustainability mobility approaches between cities. The principles were identified by using the categorization of the sustainable mobility paradigm: substitution (reducing the need to travel), modal shift, distance reduction, and efficiency increase.

Two qualitative research methods were utilized in the study: document analysis and interviews. The document analysis investigated the sustainable urban mobility plans and the environmental programs of all three case cities. From each document, the objectives and actions related to the four sustainable mobility principles were identified and compared to other documents and cities. The interviews were conducted to get a better understanding of each city’s approach to sustainable mobility and to find justification for the results of the document analysis.

The study showed that all three cities clearly emphasize the principle of modal shift. The most common objectives and actions aimed to increase the use of sustainable mobility modes, and more specifically, active mobility modes, such as walking and cycling. The least common principle to be mentioned was substitution, which, in fact, was seen as a controversial principle by the interviewees. Although the interviewees agreed that “unnecessary” travelling should be avoided for environmental reasons but primarily, it is ideal for people to travel and be active, to maintain public health.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Oulu, Tampereen ja Vantaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitteluperiaatteet. Lisäksi tutkimus pyrki tunnistamaan mahdolliset kaupunkien väliset erot kestävän liikkumisen tavoitteissa ja toteutustavoissa. Suunnitteluperiaatteiden tunnistamiseen käytettiin kestävän liikkumisen paradigman (sustainable mobility paradigm) mukaista luokittelua: matkustamisen tarpeen vähentäminen, kulkutavan vaihtaminen, matkojen lyhentäminen ja tehokkuuden lisääminen.

Tutkimuksessa käytettiin kahta kvalitatiivista tutkimusmenetelmää: dokumenttianalyysiä ja haastatteluja. Dokumenttianalyysin lähteinä käytettiin kolmen tutkimuskohdekaupungin kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmia sekä ympäristöohjelmia. Jokaisesta dokumentista tunnistettiin neljään suunnitteluperiaatteeseen soveltuvat tavoitteet ja toimenpiteet, joita verrattiin keskenään muiden dokumenttien ja kaupunkien kanssa. Haastattelujen tarkoitus oli puolestaan selventää kunkin kaupungin näkökannat kestävään liikkumiseen ja vahvistaa dokumenttianalyysin tulosten paikkansapitävyyttä.

Tutkimus osoitti, että kaikkien kolmen kaupungin liikennesuunnittelu painottuu kulkutavan vaihtamisen periaatteeseen. Yleisimmät tavoitteet ja toimenpiteet keskittyivät kasvattamaan kestävien kulkumuotojen, ja etenkin aktiivisten kulkumuotojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, kulkutapaosuutta. Vähiten painoarvoa saanut suunnitteluperiaate oli matkustamisen tarpeen vähentäminen, jonka haastateltavat mielsivät jopa ristiriitaiseksi. Vaikka haastateltavat myönsivät, että ”tarpeettomia” matkoja tulisi ympäristösyistä välttää, on kansanterveyden ylläpidon näkökulmasta kuitenkin toivottavaa, että ihmiset olisivat aktiivisia ja matkustaisivat.