Elävä suhde väriin – Värin uudelleenajattelua posthumanismin viitekehyksessä ja taidepedagogiikassa

Thumbnail Image

Files

isbn9789526425498.pdf (8.13 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2025-05-23
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025

Department

Arkkitehtuurin laitos
Department of Architecture

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

340

Series

Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Theses, 94/2025

Abstract

This doctoral thesis on “A Living Relation to Color. Rethinking Color in Posthumanism’s Frame and Art Pedagogy”,” knowledge of color is created by a new kind of evolving ontology taking into account other species apart from that of the humans, as well as the diversity of nature. This study on color challenges us to rethink color as a process-like substance creating relations with natural elements such as plants, wind, water, natural pigments, animals, and with technology. This study is a theoretical and experimental opening on color. The aim of the study is to widen the discourse of color to a multidimensional subject surpassing the traditional discourse on color. A living relationship to color has evolved in the course of the study, and within it, performative color brings forth corporeal materiality, is strange and lives in relationships with others. Color was studied in the context of three experiments, out of which two were carried out with an artistic angle in Benin, West Africa, and Bugøynes, Northern Norway. The third experiment was carried out within art education at Aalto University. In the study color was approached with the help of post-qualitative research methodology, various visual materials, and methods of nomadic writing. The methodology of my thesis relies on examining the ontological bases of color using post-humanist concepts and philosophical interpretations, of which Rosi Braidotti’s critical approach is an important starting point. Artistic thinking has guided my subject along the way. Rethinking color is an intervention in the possibility of art pedagogy and color education to evolve into a multidisciplinary learning content that creates connections with other disciplines and various agents. Color education has long relied on the knowledge of color as a physical phenomenon, and within art, the focus of color education has been on primary colors, hues, values, and color circles. This doctoral thesis asks, whether this knowledge is sufficient today, and whether the diversity of nature and environmental issues challenge us to adopt a new kind of color ontology. Thinking of color in relation with post-humanist ontology broadens the concept of color as an active agent in our world, participating in it and producing knowledge about it. The study proposes to include color in multidisciplinary research, cultural well-being, and a pedagogy of hope.

Väitöskirjatutkimukseni ”Elävä suhde väriin. Värin uudelleenajattelua posthumanismin viitekehyksessä ja taidepedagogiikassa” tuottaa tietoa väristä toisenlaisen kehkeytymässä olevan ontologian avulla, joka ottaa huomioon ihmisten lisäksi myös muut lajit ja luonnon monimuotoisuuden. Tämä väritutkimus haastaa uudelleenajattelemaan väriä prosessinkaltaisena asiana, joka luo suhteita luonnon elementtien kuten kasvien, tuulen, veden, luonnonvärien, eläinten ja myös teknologian kanssa. Tutkimukseni on teoreettinen ja kokeiluihin perustuva uuden avaus suhteessa väriin. Sen tavoitteena on avartaa keskustelua väristä monipuolisena ja yli perinteisen värikeskustelun liikkuvana aiheena. Väriin on tutkimukseni kuluessa syntynyt elävä suhde, jossa performatiivinen väri tuottaa ruumiillista aineellisuutta, on outo ja elää suhteissa muiden kanssa. Väri tulee koetelluksi kolmessa tutkimuskokeilussa, joista kaksi taiteellisesti suuntautunutta kohdistuivat Länsi-Afrikan Beniniin ja Pohjois-Norjan Pykeijan kylään. Kolmas tutkimuskokeilu toteutui kuvataidekasvatuksen parissa Aalto-yliopistossa. Kokeiluissa väriä lähestytään jälkilaadullisen tutkimusmetodologian, kuvamateriaalien ja nomadisen kirjoittamisen menetelmillä. Metodologia nojaa värin ontologisten kysymysten tarkasteluun posthumanististen käsitteiden ja filosofisten tulkintojen kanssa, joista Rosi Braidottin kriittinen lähestymistapa on yksi tutkimukselleni tärkeä lähtökohta. Taiteellinen ajatteleminen on johdatellut aihettani pitkin matkaa. Värin uudelleenajattelu on samalla interventio taidepedagogiikkaan ja väriopetuksen mahdollisuuksiin kehittyä monialaisena oppisisältönä luoden suhteita muiden oppiaineiden ja erilaisten toimijoiden kesken. Värin opetus on pitkään keskittynyt tietoon väristä fysiikan ilmiöihin nojaten, jossa taiteenopetus on ollut päävärien, sävyjen, valöörien ja väriympyröiden opettelemista. Tutkimukseni kysyy, onko tämä tieto enää riittävää ja haastaako luonnon monimuotoisuuden ja ympäristöhaasteiden tunnistaminen uudenlaisen ontologian sisäistämiseen myös värin osalta. Värin liittymi nen posthumanistiseen ontologiseen perustaan laajentaa käsitystä väristä aktiivisena, osallistuvana ja tietoa tuottavana toimijana maailmassa. Tutkimukseni ehdottaa värin liittämistä osaksi monialaista tutkimusta, kulttuurista hyvinvointia, ja toivon pedagogiikkaa.

Description

Supervising professor

Hohti, Paula, Prof., Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Suomi

Thesis advisor

Löytönen, Teija, Tanssitaiteen tohtori, Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Suomi

Keywords

väri, posthumanismi, prosessiontologia, nomadisubjekti, taidepedagogiikka, color, posthumanism, process ontology, nomadic subject, art pedagogy

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-2549-8

Collections

[diss] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS