Inclusive Design Systems: Powering Fintech Digital Transformations Through Inclusive Design – A Case Study

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis

Authors

Date

2025-11-21

Department

Major/Subject

Collaborative and Industrial Design

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Design
Muotoilun maisteriohjelma
Magisterprogrammet i Design

Language

en

Pages

91

Series

Abstract

Digital product development has embraced design systems. Tech giants, financial institutions, and governmental organizations all have published their own. However, these publications rarely narrate the difficult work of building and fostering the organizational adoption of the design system. This thesis examines the role of inclusive design in building and maintaining design systems. It investigates how one makes design systems inclusive and what the benefits of inclusive design systems are. Inclusion within this context means internal, organizational inclusion. The literature review brings together design systems, inclusive design, and systems theory. The insights coalesce into four identified key elements of an inclusive design system: widely engaged decision-making, knowledge access, contribution uniqueness, and group belonging. Systems theory helps theoretically ground the inclusive design system as a two-stock (Design System Users and Digital Assets) model linked by feedback loops. A large, 3-year-long digital transformation program within an insurance company serves as an illustrative case study. The company built its own design system that evolved to be more inclusive over time through a set of distinct practices and initiatives. 18 semi-structured interviews of diverse roles across the company provided the empirical data for analysis. The findings illustrate how various practices and initiatives can operationalize the four elements of an inclusive design system. Simplification, representational inclusion, and continuous feedback emerged as successful measures to increase design system inclusion. For example, simplification meant reducing digital asset configurability and standardizing libraries. Answering how one makes a design system inclusive also revealed that inclusion entails inherent trade-offs (e.g., technical refinement vs. wide comprehensibility). It requires carefulness from designers, for even methods commonly perceived as good practice can exacerbate exclusion. The findings also identify a feedback loop dominance shift that drove inclusion: user feedback focused on asset deprecation rather than asset contribution. The research sheds light on the benefits of inclusive design for design systems. Inclusion, in strengthening the Design System User stock, amplifies the baseline benefits of design systems. Three overarching categories of benefits also emerge: better collaboration, fostered ownership, and improved product quality. For example, a more inclusive design system led to more efficient onboarding, faster development cycles, and fewer change requests. Organizational inclusion is context-dependent, and further research into what inclusion entails for design systems in other industries, company scales, countries, and other attributes that impact inclusion would enrich the findings in this thesis.

Design systeemeistä on tullut suosittuja digitaalisessa tuotekiehityksessä. Teknologiajätit, finanssialan instituutiot ja valtion organisaatiot ovat kaikki julkaisseet omiaan. Nämä julkaisut kuitenkin harvoin kertovat kyseisten järjestelmien rakentamisen haasteista tai niiden vaativasta käyttöönotosta. Tämä opinnäyte tutkii inklusiivisen suunnittelun roolia näiden järjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa. Työssä paneudutaan kysymyksiin siitä, mikä tekee design systeemistä inklusiivisen ja mitä hyötyä tästä on. Inklusiivisuus tässä yhteydessä tarkoittaa organisaation sisäistä osallisuutta. Työn kirjallisuuskatsaus koostaa teoriaa design systemeeistä, inklusiivisesta suunnittelusta ja systeemiteoriasta. Näistä on kiteytetty neljä inklusiivisen design systeemin periaatetta. Ne ovat laaja-alainen päätöksenteko, tiedon saavutettavuus, mahdollisuus yksilölliseen panokseen ja ryhmään kuuluminen. Systeemiteorian avulla inklusiivinen design systeemi voidaan kuvata kahden varannon mallina, jotka kytkeytyvät toisiinsa palauteketjujen kautta. Työn pohjana on tapaustutkimus laajasta, kolmivuotisesta vakuutusyhtiön digitaalisesta muutoshankkeesta. Hankeen aikana yhtiö rakensi design systeemin, jota kehitettiin inklusiiviseksi erilaisten käytänteiden ja aloitteiden kautta. Empiirisessä data-analyysissä on hyödynnetty 18 puolistrukturoitua haastattelua eri rooleissa toimivien henkilöiden kanssa. Löydökset kuvaavat, kuinka käytänteet ja aloitteet voivat operationalisoida neljä inklusiivisen design systeemin periaatetta. Järjestelmän yksinkertaistaminen, edustuksellinen inkluusio sekä jatkuva palaute nousivat merkittävimmiksi keinoiksi lisätä design systeemin inkluusiota. Esimerkki järjestelmän yksinkertaistamisesta on digitaalisen varannon konfiguraation vähentäminen ja design-kirjastojen standardisointi. Tutkimustulokset osoittavat, että inklusiivisen design syteeminen rakentaminen sisältää väistämättömiä kompromisseja: esimerkiksi teknisen dokumentaation määrä ja helppo ymmärrettävyys osoittautuivat toisensa poissulkeviksi. Tutkimuksessa huomattiin, että inklusiiviseksi mielletyt menetelmät voivat tahattomasti ruokkia ekskluusiota. Tämä korostaa suunnittelijan vastuuta ja tarvetta huolellisuuteen inklusiivisissa design-prosesseissa. Tutkimustulokset myös osoittavat, että järjestelmää yksinkertaistavat palautesilmukat edesauttavat inkluusiota, kun taas design-varantoja lisäävät palautesilmukat heikentävät tätä. Tutkimus lisää ymmärrystä inkluusion hyödyistä design systeemeissä. Design systeemien yleisesti tunnistetut hyödyt voimistuvat, kun inkluusio kasvattaa järjestelmän käyttäjäkantaa. Tämän lisäksi tutkimuksessa erottuu kolme hyötykategoriaa: tehostunut yhteistyö, vahvistunut omistajuus ja parantunut digitaalisen tuotteen laatu. Inklusiivinen design systeemi voi esimerkiksi tehostaa järjestelmän käyttöönottoa, nopeuttaa järjestelmäkehitystä ja vähentää muutospyyntöjen määrää. Organisationaalinen inkluusio on kontekstisidonnaista. Näin ollen jatkotutkimuksen tulee paneutua design systeemeihin eri toimialoilla, yrityksissä ja maissa. Tämän lisäksi tutkimuksen havaintoja voidaan rikastuttaa syventämällä ymmärrystä muista inkluusioon vaikuttavista tekijöistä.

Description

Supervisor

Salovaara, Antti

Keywords

Design systems, Inclusive design, Systems theory, Digital transformations, Figma, User experience design

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202512159201

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS