Väliyhteisölain soveltamisalan muutos – erityisesti ETA:n ulkopuolisia yksikköjä koskevaa poikkeusta silmällä pitäen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
65 + 12
Series
Abstract
Rajat ylittävästä yritystoiminnasta on tullut arkipäivää kaiken kokoisille yrityksille joka puolella maailmaa. Yksi yritysten sijoittautumispäätöksiin epäilemättä vaikuttava tekijä on kansallisten verojärjestelmien efektiiviset tasot. Tämä on ajanut valtiot verokilpailuun, jolle on tyypillistä erityisen matala verotuksen taso, verohelpotukset ja -vapaudet sekä tiedonsaantiongelmat. Vuoden 1995 alusta voimaan tulleen väliyhteisölain tavoitteena on estää matalan verorasituksen alueille perustettuja yksiköitä hyväksikäyttävää kansainvälistä verovälttelyä verottamalla Suomessa verovelvollista osakasta väliyhteisötulo-osuudesta, vaikkei väliyhteisö jakaisikaan voittoa. Lain yksikköpohjaiseen malliin perustunut soveltamisala on ollut osumatarkkuudeltaan varsin suurpiirteinen, minkä vuoksi siitä säädettyjen poikkeusten painoarvo on käytännössä osoittautunut todella olennaiseksi. Väliyhteisölakia jouduttiin kuitenkin merkittävästi muuttamaan vuoden 2019 alusta Euroopan unionin (EU) veronkiertodirektiivin vuoksi. Tutkielmassa analysoidaan väliyhteisölain soveltamisalaan äskettäin tehtyjen muutosten vaikutuksia verovelvollisen näkökulmasta erityisesti Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolelle sijoittautuneita yksiköitä silmällä pitäen. Teema on paitsi ajankohtainen myös merkittävä, sillä muutoksilla on erityinen merkitys juuri ETA:n ulkopuolisten yksiköiden kannalta. Tutkielman keskiössä ovat lain soveltamisalasta säädetty taloudellisen toiminnan poikkeus ja poikkeussäännösten muutosten käytännön vaikutukset. Näiden vapautusten havainnollistamiseksi sekä etenkin määräysvaltaedellytyksen muutoksen vuoksi myös lain soveltamisalaa on tarpeen analysoida. Tutkielman läpi kulkee lain tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyvä näkökulma. Soveltamisalapoikkeusten muutosten vuoksi lain piiriin uhkaa jäädä aitoa liiketoimintaa harjoittavia ulkomaisia yksiköitä. Uudistus kiristää etenkin sellaisten Suomessa verovelvollisten osakkeenomistajien väliyhteisöverotusta, jotka yhdessä etuyhteystahojen kanssa käyttävät määräysvaltaa niissä ETA:n ulkopuolisiin verosopimusvaltioihin sijoittautuneissa yksiköissä, jotka eivät täyttäneet lakimuutosta edeltänyttä toimialapoikkeusta. Myös ulkomaisten holdingyksiköiden ja konsernin sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden väliyhteisöstatus on epäselvä. Oikeuskäytännön muodostuminen tulkinnanvaraisista käsitteistä on toivottavaa. Lain tavoite ja soveltamisala eivät näytä aina kohtaavan. Siksi tutkielman lopuksi esitellään kolme vaihtoehtoa, joiden mukaiseksi väliyhteisölain soveltamisperustetta olisi perusteltua tulevaisuudessa muuttaa. Näistä selkein ja tarkoituksenmukaisin olisi yksinomaan passiivisluonteisten tulojen verottaminen väliyhteisötulona, mikä on myös veronkiertodirektiivissä esitetty ensisijainen vaihtoehto. Soveltamisperusteen muutoksen todennäköisyyttä lisää se, että EU:n komission ehdotuksessa direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta väliyhteisötuloa verotettaisiin juuri passiivisluonteisiin tuloihin perustuvan soveltamisperusteen mukaan.Today, business activities crossing borders are common for companies of all sizes around the world. A factor that definitely affects companies’ decisions on establishment is the effective tax rate of a national tax system. This has resulted in tax competition between states characterized by particularly low levels of taxation, tax reliefs and exemptions, as well as issues with access to information. The purpose of the Finnish Controlled Foreign Company (CFC) Act, which has been in force since the beginning of 1995, is to prevent international tax evasion that exploits entities in the areas of low tax burdens by taxing the share of CFC’s profits at the level of the shareholder even though the CFC does not distribute profits. The entity-based scope of the Act has been relatively broad due to which the importance of the exemptions has proved to be very significant in practice. However, because of the requirements of the European Union’s (EU) Anti-Tax Avoidance Directive, substantive changes to the Act were needed to be made as of 1 January 2019. The study analyses the impacts of the recent changes made to the scope of the Finnish CFC Act from the taxpayer’s point of view and considering especially the entities established outside the European Economic Area (EEA). The theme is not only topical but also significant as the changes are of particular importance to the entities outside the EEA. The focus of the thesis is the exemption based on economic activity and the practical effects of the amendments made to the exemption provisions. In order to illustrate the exemptions and as a result of the changes made to the control threshold of the Act, it is also necessary to cover the scope itself. The perspective of the thesis relating to the purpose of the Act and its fulfilment is kept in mind throughout the text. Due to the changes, the scope of the Act may extend to foreign entities engaged in genuine business. In particular, the reform could result in more stringent CFC taxation of the Finnish tax liable shareholders who, together with their related parties, control entities that are established in non-EEA low tax jurisdictions and that did not qualify for the industry-based exemption prior to the amendment. Also, the status of foreign holding entities and entities providing intra-group services are unclear. The need for case-law on the ambiguous concepts is evident. The purpose and the scope of the Act do not always seem to coincide. Therefore, at the end of the study, three reasonable alternative ways to change the scope of the Act is presented. The most clear and appropriate alternative would be to tax only passive income, which is also the first option mentioned in the EU Anti-Tax Avoidance Directive. The likelihood of the change in the approach is increased by the fact that in the EU Commission’s proposal for the Directive on a Common Corporate Tax Base, only income classified as passive income would be taxed under CFC regime.Description
Thesis advisor
Viitala, TomiKeywords
väliyhteisö, taloudellisen toiminnan poikkeus, veronkiertodirektiivi, soveltamisala