Digitaalisten kaksosten käyttö kulttuurikohteiden saavutettavuuden kehityksessä

Abstract

Digitaaliset kaksoset ovat mahdollistaneet uuden tavan kohteiden mallintamiseen sekä niihin liittyvien tietojen yhteen kokoamiseen. Digitaaliset kaksoset mahdollistavat tehokkaan informaation ja tiedon siirtämisen, mutta kohteiden digitointi on teknologian kehityksestä huolimatta edelleenkin työlästä. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan kehittää kohteiden saavutettavuutta sekä varmistaa kulttuurikohteiden siirtymistä tuleville sukupolville.

Tutkimuksessa käsitellään eri puolilla maailmaa toteutettuja kulttuurikohteiden digitointihankkeita. Suomessa digitaalisten kaksosten soveltaminen kulttuurikohteissa on vasta aluillaan. Eri tutkimuksissa sovellettavat menetelmät vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Työn tavoite on selvittää, miten digitointi mahdollistaa kulttuurikohteiden saavutettavuuden kasvattamisen sekä informaation tallentamisen. Informaation tallentamisen tavoitellaan kohteen säilymistä riippumatta ulkoisista tekijöistä. Kulttuurikohteiden saavutettavuus on yksi tärkeä kulttuuriperinnön mielenkiintoa lisäävä tekijä. Digitalisaatio mahdollistaa vaikeasti saatavien olevien aineistojen tehokkaan ja monipuolisen jakamisen, mikä myös osaltaan lisää eri väestöryhmien kiinnostusta kulttuurikohteisiin.

Tutkimuksen case-kohteena käytettiin Halsuan kirkkoa ja sitä ympäröivää kirkon pihapiiriä. Se on hyvä esimerkki kohteesta, johon sisältyy paljon vierailijoita kiinnostavaa historiaa. Kohteeseen on haastava järjestää opastetauluja tai opastettuja kierroksia, joilla voitaisiin esitellä kaikki kohteen informaatio. Ennen tätä työtä kirkosta ja pihapiiristä oli toteutettu digitaalinen kaksonen. Lisäksi Halsuan kirkosta oli saatavilla paljon tarinoita ja historiallista tietoa.

Tutkimuksessa hyödynnetään kokeilevaa toimintatapaa soveltaen 3D-virtuaalisuutta case-kohteeseen. Kehittääkseen digitaalisen kaksosen avulla case-kohteen kaltaisia kotimaisia kulttuurikohteita, analysoimme ja vertailemme maailmalla toteutettujen hankkeita. Suomesta ei löydy vielä esimerkkejä, mihin case-kohdetta voitaisiin suoraan verrata. Digitaaliset kaksoset sekä jatkuvasti kehittyvät mittaus- ja mallinnustekniikat edeltävät uusien järjestelmien kehitystä. Tästä syystä mahdollisuuksien kartoittaminen on tärkeä keino luoda pohjustaa tulevaa kehitystä.

Tutkimuksessa ei oteta kantaa digitaalisten kaksosten ja digitoinnin ratkaisujen toteuttamisen kustannuksiin, eikä niiden edellyttämien ohjelmisto- tai järjestelmätason ratkaisuihin, jotka ovat tärkeitä yksityiskohtia digitaalisten kaksosten kohteeseen soveltuvimman potentiaalin hyödyntämiseksi.