Pankkien järjestelmäriski, makrovakausvälineet ja sääntelyn hyvinvointivaikutukset

Abstract

Käsittelen tutkielmassani pankkijärjestelmän riskejä, makrovakausvälineitä ja pohdin voiko pankkien sääntelyä muuttaa niin, että yhteiskunta ja pankit hyötyvät. Viimeisen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen järjestelmäriski on noussut rahoitusjärjestelmän sääntelyn huomion keskipisteeksi ja makrovakausvälineitä on otettu käyttöön järjestelmäriskien kontrolloimiseksi. Koska makrovakausvälineet ovat uusi ilmiö, empiiristä näyttöä on vielä vähän eikä niistä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta välineet eivät poista järjestelmäriskiä kokonaan ja mikäli pankkien sääntelyä halutaan muuttaa, ne jäävät tämänhetkisen tiedon perusteella sivuosaan. Tärkeämpää on varmistaa, että pankeilla on tarpeeksi omaa pääomaa ja likvidejä varoja ongelmatilanteiden välttämiseksi. Pankkien sääntelyn kiristämisestä yhteiskunta hyötyy selkeästi, pankkien hyötyminen on epäselvää, mutta mahdollista.

In my thesis I discuss risks in the banking system, macroprudential policies and analyze if banking regulation can be changed so that it creates positive welfare effects for the society and banks. After the latest financial crisis systemic risk has become an important topic in financial regulation. Macroprudential policies have been introduced to curb systemic risk.

Macroprudential policies are very new and therefore there are little empirical evidence of their effectiveness. But it is clear that they do not remove systemic risk entirely. If banking regulation is to be improved, then regulators will want to focus on different policy measures. It is much more important to make certain that banks have enough equity and liquid assets so they can endure shock to their business.

It is clear that society's utility will improve, if banking regualtion is more intense. However it is uncertain if banks will gain from more intense regulation, but it is possible.