Asuntohintojen ja lainatarjonnan keskinäisriippuvuus Suomessa 1993-2018
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
2020-05-18
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Real Estate Economics (REC)
Language
fi
Pages
53+9
Series
Abstract
Useiden, eri maiden aineistoilla 2000-luvulla tehtyjen, tutkimusten mukaan asuntohintojen ja lainatarjonnan välillä vallitsee keskinäisriippuvuus, jonka mukaan toisessa näistä muuttujista tapahtuvat muutokset johtavat myös samansuuntaiseen muutokseen toisessa muuttujassa. Näin ollen herää muun muassa kysymys, nostaako parantunut lainatarjonta asuntohintoja tai toisaalta, onko lainatarjontaa rajoittamalla mahdollista hillitä asuntomarkkinakuplien muodostumista. Tutkielmassa käytettiin aineistona vuosien 1993–2018 neljännesvuosittaisia differenssiaikasarjoja suomalaisista osakeasuntojen reaalihintaindeksistä, kotitalouksien velkaantumista kuvaamaan laaditusta velka/BKT-muuttujasta, kausitasoitetusta bruttokansantuotteesta reaalihinnoin sekä keskimääräisestä reaalisesta asuntolainakorosta verovähennysten jälkeen. Aikasarjojen stationaarisuus testattiin ja estimoitiin vektoriautoregressiiviset (VAR) mallit, joissa kutakin edellä mainittua muuttujaa selitettiin sen omilla sekä kolmen muun muuttujan neljällä viivästetyllä arvolla. Tarkastelu tehtiin koko periodin lisäksi jakamalla aikasarjat osaperiodeihin ennen ja jälkeen finanssikriisin alkamisen (1993–2007 ja 2009–2018), jotta mahdolliset muutokset muuttujien välisessä dynamiikassa nousisivat esille. Keskeisenä tuloksena tutkielmassa esitetään, että Granger-kausaliteettitestien perusteella velkaantumisen muutos Granger-aiheuttaa tilastollisesti merkitsevästi asuntohintojen muutosta niin koko periodilla kuin osaperiodeilla, ja Granger-kausaliteetin tilastollinen merkitsevyys on voimakkaampaa finanssikriisin alkamisen jälkeisenä aikana. Tutkielmassa saadut tulokset osoittavat, että lainatarjonnalla on Granger-kausaliteetti asuntohintoihin, mikä on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Sen sijaan asuntohinnoissa tapahtuvien muutosten havaittiin tutkielmassa olevan tilastollisesti merkitseviä Granger-aiheuttajia kotitalouksien velkaantumisessa tapahtuneille muutoksille ainoastaan finanssikriisin alkamisen jälkeisellä osaperiodilla 2009–2018. Sekä tutkielman että aiempien tutkimustulosten valossa voidaan perustellusti odottaa, että Suomessa vuodesta 2016 voimassaolleella luototussuhdesääntelyllä (niin sanottu lainakatto) olisi hillitsevä vaikutus asuntohintojen kehittymiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että lainakatolla saadaan aidosti vähennettyä kotitalouksien velkaantumista, vaikka sääntely ei ulotu kulutusluototuksen piiriin. Sääntelyn ollessa tältä osin Suomessa vielä hyvin tuoretta ei tilastollisesti pätevä aikasarja-analyysi ole vielä toistaiseksi mahdollista aineiston kronologisen rajoittuneisuuden vuoksi.According to several studies in this millennium, an interdependency between housing prices and loan supply is detected with data from different countries meaning a change in one cause a same-way change in another. Hence a question to be answered is, whether improved loan supply causes increasing house prices, or is it possible for policymakers to prevent housing market bubbles by loan supply constraining regulation. In this thesis a Finnish differenced quarterly time series data from 1993 to 2018 is used: real price index of dwellings, household debt/GDP -ratio describing household indebtness, seasonally adjusted real price GDP and average real mortgage interest rate after tax allowance. Stationarity of time series is tested, and vector autoregressive (VAR) models are estimated to explain each dependent variable by its own and other variables’ lagged values. This is done for the time series as a whole and for two subperiods, before (1993–2007) and after (2009–2018) the beginning of the 2008 financial crisis, to find out if there has been a change in dynamics of the interdependency of the variables. As a key result in the thesis it is shown based on Granger causality tests that changes in the indebtness of the households significantly Granger-causes changes in housing prices. This applies in the period of 1993–2018 as well as in both subperiods. Further, Granger-causality is observed to be more significant in the latter subperiod, i.e. after the beginning of the financial crisis. The results of the thesis stand in line with previous studies: loan supply has a Granger-impact on housing prices. Instead, changes in loan supply are not perceived to be Granger-caused by changes in housing prices except in the latter subperiod. By the results of this thesis and previous studies, it can be expected that Finnish maximum loan-to-collateral (LTC) ratio regulation originated from 2016 constrains increasing housing prices. However, to be effective this requires that maximum LTC ratio regulation really decreases household indebtness even consumption borrowing is not covered by the regulation. Considering that maximum LTC ratio regulation has only few years of history in Finland, statistically valid time series analysis remains waiting for the future.Description
Supervisor
Oikarinen, EliasThesis advisor
Oikarinen, EliasKeywords
asuntohinnat, velkaantuminen, lainatarjonta, finanssikriisi, luototussuhde