This study examines performance persistence in private debt funds and provides a comprehensive overview of market performance by utilizing cashflow data from two different commercial databases. We aim to contribute new insights to existing literature, mainly consisting of studies on private equity performance persistence or utilizing smaller sample sizes when analyzing private debt. For our primary analysis, we utilize cash flow data from Preqin with precise transaction dates from 685 private debt funds, calculating different return metrics based on this dataset. Among these, 411 funds have precedent funds that allow for studying persistence. To validate the robustness of our results, we conduct analogous analyses using an alternative dataset from PitchBook and other public market benchmarks and find similar results.
We analyze performance persistence at two critical points: at fund end and at fundraise. This dual approach capitalizes on all available data while also reflecting real-world scenarios where information on prior fund returns may be limited. Our findings reveal strong evidence of persistence when measured using comprehensive data at the fund end; however, this persistence appears to diminish when assessed during the fundraising stage. Notably, while top-quartile funds consistently tend to retain their positions at the fundraise, it proves challenging to capture bottom-quartile funds effectively.
To further explore persistence, we assess the explanatory power of various factors, including manager size, recent size increases, managerial experience, niche focus, and geographic orientation. At the fund end, prior returns emerge as the most significant predictor of future performance. We conduct multiple regression analyses, both controlling for vintage years and otherwise, revealing that vintage years – indicative of market timing – profoundly impact returns. This aligns with findings from Böni & Manigart (2022), indicating that market timing is a critical determinant of performance. Rather than uncovering a specific formula for selecting successful fund managers, our results suggest that identifying previous high-performers and accurately timing market conditions are essential.
Additionally, we investigate the interrelationship of various performance metrics, finding a strong correlation among them, yet concluding that the chosen performance metric does not significantly alter the outcome.Tämä tutkimus tarkastelee tuottojen kestävyyttä yksityisissä velkarahastoissa ja tarjoaa kattavan yleiskuvan markkinoiden suoriutumisesta hyödyntäen kahta erillistä kaupallista datapankkia. Tavoitteemme on tuoda uusia näkökulmia olemassa olevaan kirjallisuuteen, joka pääosin keskittyy pääomasijoitusten tuoton pysyvyyteen tai hyödyntää pienempiä otoskokoja analysoidessaan yksityistä velkarahoitusta. Hyödynnämme ensisijaisesti kassavirtadataa Preqinistä, joka sisältää tarkat transaktiopäivät 685:stä yksityisestä velkarahastosta, ja laskemme useita tuottomittareita tämän aineiston perusteella. Näistä rahastoista 411:sta on edeltävä rahasto, mikä mahdollistaa tuottojen kestävyyden tutkimisen. Vahvistaaksemme tuloksiemme luotettavuutta suoritamme toistokokeita PitchBookin vaihtoehtoisella datalla ja erilaisilla julkisten markkinoiden vertailuindekseillä, ja saavutamme samankaltaiset tulokset.
Analysoimme tuoton kestävyyttä kahdessa keskeisessä vaiheessa: rahaston päättymisen jälkeen ja varainkeruun yhteydessä. Näistä kahdesta lähestymistavasta ensimmäinen hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa tietoa rahaston päättyessä ja toinen heijastaa reaalimaailman tilanteita, joissa aiempien rahastojen tuottoihin liittyvä tieto voi olla rajallista. Tutkimuksemme tulokset osoittavat vahvaa kestävyyttä, kun mittauksessa käytetään kattavaa aineistoa rahaston päättyessä. Kestävyys näyttää kuitenkin heikkenevän, kun data rajoitetaan kuvaamaan varainkeruun aikaa. On huomionarvoista, että vaikka ylimmän kvarttiilin rahastot säilyttävät yleensä asemansa myös rajoitetulla datalla, alimman kvarttiilin rahastojen tunnistaminen osoittautuu haastavaksi.
Tämän lisäksi arvioimme tuoton eri tekijöiden selitysvoimaa, mukaan lukien rahastonhoitajan koon, kokemuksen, viimeaikaisen kasvun, sijoitusstrategian ja maantieteellisen suuntautumisen vaikutusta. Rahaston päättyessä aiemmat tuotot osoittautuvat merkittävimmäksi tulevan suoriutumisen ennustajaksi. Suoritamme useita regressioanalyyseja, joissa kontrolloimme vuosikertoja ja jätämme ne huomioimatta. Tulokset osoittavat, että vuosikerrat vaikuttavat markkinasuhdanteiden ajankohtien osoittajina tuottoihin merkittävästi. Tämä löydös vahvistaa Böni & Manigartin (2022) havaintoja, joiden mukaan markkinasuhdanteiden ajoitus on keskeinen suorituskyvyn määrittäjä. Sen sijaan, että löytäisimme tietyn kaavan menestyvien rahastonhoitajien valitsemiseksi, tuloksemme viittaavat siihen, että aiempien huippusuoriutujien tunnistaminen ja markkinaolosuhteiden oikea-aikainen arviointi ovat olennaisia tekijöitä yksityisiin velkarahastoihin sijoittaville.
Lisäksi tutkimme eri tuottomittareiden välisiä yhteyksiä ja havaitsemme vahvan suhteen niiden välillä, mutta toteamme, ettei valittu tuottomittari vaikuta merkittävästi lopputulokseen.
