Otherness re-examined — A journey to cultural consciousness in spatial planning in Finland in 2018

Thumbnail Image

Files

master_Sederholm_Aino_2018.pdf (17.19 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2018

Department

Department of Architecture
Arkkitehtuurin laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme


Kaupunkisuunnittelu

Language

en

Pages

70

Series

Abstract

Post-modern European societies are facing challenges that question the sustainability of the Western way of life. The accelerating flow of people and ideas is resulting in rising inequality (Biiterman, 1994; Hårsman and Quigley, 1995; Murdie and Borgegård 1998), dysfunction of multiculturalism and cold values (Baltzar, 2012); dissapearing sense of borders, rootedness and identity. The marginal role or the total lack of culture and cultural values in spatial planning has concerned a number of researchers (Markusen, Gawda, 2010; Young, 2006; Othengrafen, 2012). Multiculturalism is an urban planning taboo (Lapintie, 2014), while hate speech is being referred to as the new norm (The Guardian, 2017). None of the emerging trends (culturalization, cultural planning, cultural mapping etc.) has succeeded in harnessing the intangible dimensions of the European cultural heritage — all roads lead to an over-dominance of physical-material values. This thesis assumes that art, culture and multiculturality are inseparable concepts that cannot be cultivated if pursued as distinct categories either in theory or in practice. It explores the creative theoretical mixing of the three concepts in spatial planning literature and that of other relevant fields. The aim of the thesis is to find out; firstly, in what way(s) are cultural values perceived and have been considered in culture-oriented strategic spatial planning processes, if ever? And secondly, in what way(s) cultural values could be seen, if allowing contributions from cultures that represent high socio-spiritual cultivation as opposed to physical-material reality? The research has been conducted using qualitative method, by reviewing literature, mapping existing practices, blurring and re-organizing existing theoretical barriers and analyzing information. Based on the findings of the analysis, an interdisciplinary set of codes for future use will be provided. A bridge to multicultural theatre education method called Intercultural Experiential Education (IEE) (Baltzar, 2012) will be utilized in reimagining episodes from recent art or culture oriented strategic spatial planning processes in Finland. As a result, an intellectual framework and guidelines for the use of cultural values in spatial planning will be articulated. In addition, the thesis will indicate qualitative pathways and interconnections that could play an essential role in turning the use of art and culture in spatial planning processes into a comprehensively well-being environment.

Postmodernit eurooppalaiset yhteiskunnat ovat haasteiden edessä; haasteiden, jotka uhkaavat kyseenalaistaa länsimaisen elämänmuotomme kestävyyden. Globalisaation myötä ihmisten ja ajatusten kiihtyvä vaihto on johtanut alati kasvavaan eriarvoistumiskehitykseen (Biterman, 1994; Hårsman, Quigley, 1995; Murdie, Borgegård 1998), pahoinvoivaan monikulttuurisuuteen, kylmien ja kovien arvojen johto-asemaan (Baltzar, 2011) sekä rajojen, juurevuuden ja identiteettien hälvenemiseen. Kulttuurin marginaalinen rooli tai täydellinen puute yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun aloilla on huolestuttanut monia tutkijoita (Markusen, Gawda, 2010; Young, 2006; Othengrafen, 2012). Monikulttuurisuus on tabu (Lapintie, 2014), ja vihapuheeseen viitataan aikamme uutena normina (Guardian, 2017). Yksikään nousevista kulttuuriarvoihin keskittyvistä trendeistä (kultturisaatio, kulttuurisuunnittelu, kulttuurikartoitus) ei ole kyennyt valjastamaan aineettoman ja sosiaalisen kulttuuriperinnön ulottuvaisuuksia suunnittelijoiden käyttöön — kaikki tiet johtavat fyysis-materiaalisten arvojen ylivaltaan. Diplomityön lähtökohtana on olettamus siitä, että taide, kulttuuri ja monikulttuurisuus ovat erottamattomia käsitteitä, joita ei voida ottaa haltuun toisistaan erillisinä kategorioina. Työ hämmentää kyseisten käsitteiden keskinäisiä rajapintoja teoriassa sekä kuvitteellisessa käytännössä poiketen yhdyskuntasuunnittelun alalta myös muille aloille. Työn tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää, kuinka kulttuuriarvot nähdään kulttuurilähtöisissä yhdyskuntasuunnitteluprosesseissa, vai nähdäänkö laisinkaan? Toiseksi työ tutkii, kuinka kulttuuriarvot voitaisiin nähdä, mikäli korkean henkis-sosiaalisen sivistyksen omaavien kulttuurien panos hyödynnettäisiin yhdyskuntasuunnittelussa fyysis-materiaalisen todellisuuden vastakohtana, henkisen sisäsiittoisuuden estämiseksi? Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivis-fenomenaalinen. Se on toteutettu analysoimalla alan kirjallisuutta, kokoamalla ja keräämällä tietoa olemassa olevista kulttuurilähtöisistä suunnittelukäytänteistä, sotkemalla ja uudelleen järjestämällä rajapintoja. Prosessin tuloksena syntyy edellä mainitusta aineistosta ammentava ohjekoodisto yhdyskuntasuunnittelun alalle. Alojen välisenä siltana hyödynnetään monikulttuurista teatterialalla syntynyttä kasvatusmetodia Kulttuurienvälistä kokemuspohjaista kasvatusta (Baltzar, 2012). Kyseistä ohjekoodistoa hyödyntäen työn viimeisessä osiossa uudelleen kuvitellaan viimeaikaisten taide- ja kulttuurilähtöisten suunnitteluprosessien osia. Työn tuloksena esitetään henkinen ja arvopohjainen viitekehys kulttuuriarvojen uudelleen soveltamiseen yhdyskuntasuunnittelun alueella tulevaisuudessa. Lisäksi työ osoittaa laadullisia polkuja ja yhtymäpintoja, joilla voisi olla merkittävä rooli taide- ja kulttuurilähtöisten suunnittelumenetelmien jalostamisessa kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaksi rakennetuksi ympäristöksi.

Description

Supervisor

Lapintie, Kimmo

Thesis advisor

Hewidy, Hossam

Keywords

spatial planning, art, culture, identity, multiculturality, intangible cultural heritage, intercultural experiential education

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201901171277

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS