This thesis examines whether neighborhood reputation affects apartment prices by using a boundary discontinuity design developed by Black (1999). Apartments that are close to, but on the opposite sides of a boundary of a reputable and a disreputable neighborhood only differ by their structural characteristics and level of neighborhood reputation. If the structural differences are controlled for, the price differences between the apartments on the opposite sides of the boundary are explained by neighborhood reputation. Consumers are known to be willing to pay for increased social status, and therefore neighborhood reputation could be capitalized to house prices. Boundary fixed effect and spatial differencing approaches are used to analyze the connection. The study is conducted in the housing market of Helsinki by using apartment transaction data from 2010-2019. Neighborhood reputation is quantified by constructing a reputation ranking system which ranks the neighborhoods of Helsinki from best to worst based on five socioeconomic characteristics.
The results of the study do not provide enough evidence to reject the null hypothesis of no connection between neighborhood reputation and apartment prices. A statistically and economically significant connection between the two variables is found when sample is drawn from a rather wide bandwidth around neighborhood boundaries, but as the bandwidth is decreased, the effect of reputation approaches zero and finally disappears. The results achieved with wider bandwidths are most likely caused by omitted variables whose role decreases as the sample bandwidth is narrowed down. Previous studies utilizing boundary discontinuity design have generally derived their results using rather wide bandwidths. However, credible evidence of reputation capitalization would require more stable results than found in this study. Reputation differences between adjacent neighborhoods might be too small to observe reputation capitalization with discontinuity design in Helsinki.Tässä diplomityössä tutkitaan asuinalueen maineen vaikutusta kerrostaloasuntojen hintoihin käyttämällä rajaepäjatkuvuusmenetelmää. Asunnot, jotka ovat lähellä, mutta vastakkaisilla puolilla maineikkaan ja huonomaineisen asuinalueen rajaa eroavat toisistaan vain rakenteellisten ominaisuuksien sekä asuinalueen maineen osalta. Mikäli rakenteelliset erot pystytään kontrolloimaan, hintaerot rajan vastakkaisilla puolilla sijaitsevien asuntojen välillä selittyvät asuinalueen maineella. Kuluttajien tiedetään olevan valmiita maksamaan paremmasta sosiaalisesta statuksesta, joten on mahdollista, että asuinalueen maine pääomittuisi asuntojen hintoihin. Yhteyttä tutkitaan boundary fixed effect ja spatial differencing -metodien avulla. Tutkimus on toteutettu Helsingin asuntomarkkinoilla käyttäen asuntokauppadataa vuosilta 2010–2019. Asuinalueiden mainetta mitataan järjestämällä asuinalueet parhaimmasta huonoimpaan viiden sosioekonomisen mittarin perusteella.
Tutkimuksen tulokset eivät tarjoa riittävästi näyttöä nollahypoteesin hylkäämiselle. Asuinalueen maineen ja asuntojen hintojen väliltä löytyy tilastollisesti ja taloudellisesti merkitsevä yhteys, kun otannan leveys on suurehko, mutta otannan kaventuessa maineen vaikutus lähestyy nollaa ja lopulta häviää. Leveillä otannoilla saadut tulokset johtuvat todennäköisesti puuttuvista muuttujista, joiden rooli pienenee otannan kaventuessa. Aiemmat rajaepäjatkuvuusmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset ovat pääasiassa käyttäneet suurehkoja otantaleveyksiä. Uskottava näyttö asuinalueen maineen pääomittumisen puolesta vaatisi kuitenkin vakaampia tuloksia, kuin mitä tässä tutkimuksessa löydettiin. Vierekkäisten asuinalueiden maine-erot saattavat olla liian pieniä maineen pääomittumisen havainnointiin epäjatkuvuusmenetelmällä Helsingissä.
