Ammattikeittiöiden sisäilmasto ja sen parantamismahdollisuudet

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

1997

Major/Subject

LVI-tekniikka

Mcode

Ene-58

Degree programme

Language

fi

Pages

110 s. + liitt.

Series

Abstract

Diplomityön tavoitteena oli selvittää suomalaisten ammattikeittiöiden sisäilmaston nykytilaa sekä kyselyillä että mittauksilla. Mittauskohteiksi valittiin yhdeksän ammattikeittiötä pääkaupunkiseudulta. Tutkittujen keittiöiden toimialat ovat koulu, kolme henkilöstöravintolaa, kaksi päiväkotia, varuskunta, ravintola ja hampurilaisravintola. Kohteista mitattiin lämpöolosuhteisiin ja valaistukseen liittyviä tekijöitä. Kohteissa tehtiin kysely keittiöhenkilökunnan työskentelyolosuhteista. Kaikkien kohteiden sisäilmaston taso arvioitiin ja kohteille kehitettiin sisäilmaston tason parantamiseen tähtääviä korjausehdotuksia. Kohteiden lämpöolosuhteet vaihtelivat huomattavasti kohteesta ja myös työpisteestä riippuen. Terveydelle haitallista lämpökuormitusta esiintyi kuitenkin merkittävästi vain yhdessä kohteessa. Ilman keskimääräisen lämpötilan ja tuloilman lämpötilan erotus työaikana vaihteli kohteesta ja työpisteestä riippuen 2,1-13,9 °C. Suhteellinen kosteus jäi kaikissa kohteissa keskimäärin melko alhaiselle tasolle sekä astianpesun että ruoanvalmistuksen yhteydessä. Suomen rakennusmääräyskokoelmassa annetut ohjeelliset minimi-ilmavirrat eivät yleensä ole riittävän suuria tyydyttävän sisäilmaston takaamiseen ammattikeittiöissä. Tämän johdosta ammattikeittiöiden ilmanvaihdon mitoitus tulee aina perustua keittiölaitteiden aiheuttamiin kuormiin. Valaistus oli tutkittavana olleissa kohteissa toteutettu hyvin. Tutkimuksen mukaan ilmavirtojen lisäksi tuloilman lämpötilan nousu vaikuttaa suoraviivaisesti työpisteen lämpötilaan. Tyydyttävien lämpöolosuhteiden takaamiseksi on tuloilman lämpötila ja ilmavirrat pidettävä hallittuna. Jos keittiössä ei ole koneellista jäähdytystä, on hyväksyttävien lämpöolosuhteiden saavuttaminen lämpiminä päivinä käytännössä lähes mahdotonta. Ilmastointikatto ei ilmeisesti ole parhaimmillaan suurien lämpö-, kosteus- ja epäpuhtauskuormien poistajana. Tällaisissa kohteissa tulisikin käyttää erillisiä huuvatyyppisiä poistoilmalaitteita. Suurimmat ammattikeittiöiden sisäilmaston kehitystarpeet tulevaisuudessa liittyvät keittiöiden ilmastointi- ja layout-suunnittelun ohjeiden parantamiseen ja ilmanvaihdon ohjauksen kehittämiseen.

Description

Supervisor

Seppänen, Olli

Thesis advisor

Heinonen, Jarmo

Keywords

Other note

Citation