Keskeiset ympäristö- ja jätelainsäädännön vastuukysymykset rakennusliikkeen kannalta ja vastuiden siirtyminen sopimussuhteilla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017-10-30
Department
Major/Subject
Talousoikeus
Mcode
M3008
Degree programme
Kiinteistötalouden koulutusohjelma
Language
fi
Pages
62
Series
Abstract
Diplomityössä on selvitetty laajasta ympäristö- ja jätelainsäädännön kentästä rakennusyrityksen rakentamisen aikaiseen toimintaan olennaisesti vaikuttavat säädökset sekä ympäristövahingon käsite ja ympäristövahinkovastuu. Lisäksi on tutkittu sopimuksen olemassaolon ja sopimusperusteisen vastuun vaikutusta deliktivastuuseen ympäristövahinkotilanteissa. Vuonna 2014 uudistettu ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen torjunnan yleislaki, joka soveltamisalansa mukaisesti ulottuu kaikkiin toimintoihin, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja ohjaa siten myös rakennusliikkeen toimintaa. Vuosituhannen vaihteessa toteutetun rakennuslainsäädännön kokonaisvaltaisen uudistuksen myötä säädetyssä maankäyttö- ja rakennuslaissa edistettiin muun maussa ympäristöasioita ja lakia on myös uudistettu kahdesti ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuessa. Keskeistä lainsäädäntöä täydentävät edelleen ympäristöoikeudelliset periaatteet ristiriitaisten tai tulkinnanvaraisten normien kohdalla. Ympäristövahinkojen korvausvastuusta säätävä ympäristövahinkolaki on ollut voimassa yli kaksikymmentä vuotta, mutta lakia soveltavaa korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä on edelleen vain muutamien tapausten verran. Tämä osoittaa, että ympäristövahinkotilanteet on käsitelty lähes poikkeuksetta vahinko-osapuolten välisin sopimuksin, mikä asettaa merkittävän painoarvon osapuolten sopimusoikeudelliselle osaamiselle ympäristövahinkotilanteissa. Tutkimus osoitti, että ympäristölainsäädännön muutos on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana nopeaa ja lakitasoisen sääntelyn volyymi on laaja-alaista sekä paikoittain yksityiskohtaista, mikä asettaa suuren haasteen rakennusyrityksen toiminnan ajantasaisuudelle. Samanaikaisesti sopimusten sisällön hallinnan merkitys myös ympäristöön ja mahdollisiin vahinkotilanteisiin liittyvin osin korostuu. Ympäristökysymykset ja vastuiden jakautuminen mahdollisessa vahinkotilanteessa jäävät sopimusneuvotteluissa sopimuksen ydinsisällön ohessa helposti toissijaisiksi ja yleisluontoisin lausekkein käsitellyiksi, vaikka vahingon taloudelliset vaikutukset saattavat olla mittavat.The essential enactments of environmental and waste legislation concerning construction company’s construction site activities have been studied in this thesis. Also the concepts of environmental damage and liability following accidents resulting in environmental damage have been looked into. Furthermore, the influences of contracts and contractual liabilities have been taken into account. The Environmental Protection Act, renewed in 2014, is the general legislation in prevention of environmental contamination. The purview of the Act reaches to all activities that produce or could produce environmental contamination and therefore reaches also to construction. The Land Use and Building Act, enacted during the overall restructuring of construction legislation in the millennium, promote environmental matters and have been renewed twice during the restructuring of environmental legislation. Environmental principles complement legislation when the enactments are conflicted or open to interpretations. The Act on Compensation for Environmental Damage came into effect over twenty years ago but there is still only a few precedents applying to the purview of the Act. This indicates that accidents resulting in environmental damage are mainly being reconciled with contractual arrangements. For that reason, knowledge of contract law is remarkably important. Revision of environmental legislation has been drastic during the last two decades. Construction companies are facing challenges with legislative regulation being wide-ranging but at the same time also detailed. Significance of contract management stands out as environmental issues and distribution of potential liabilities are too easily secondary to the core content in contract negotiations and covered only in general clauses even though the financial impacts of the environmental damage may be severe.Description
Supervisor
Ekroos, AriThesis advisor
Weurlander, FrejKeywords
ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristövahinko, ympäristövahinkolaki, deliktivastuu, sopimusperusteinen vastuu