Development of Safety Culture in a Construction Company

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on kirjallisuustutkimuksen avulla selvittää turvallisuuskulttuurin ja -johtamisen teoriatausta. Kirjallisuustutkimuksen jälkeen YIT Rakennus Oy:n Kerrostalot pääkaupunkiseutu -yksikön turvallisuuskulttuuria tutkitaan tapaturmatilastoja tarkastelemalla, haastattelututkimuksella ja NOSACQ-50 -turvallisuusilmapiiritutkimuksella. YIT Rakennuksen henkilöstön lisäksi suoritetaan aliurakoitsijayritysten haastatteluja, koska työmaiden työvoimasta suuri osa on aliurakoitsijoiden palveluksessa.

Tutkimuksen teoriaosan rakenne pohjautuu OHSAS 18001 -standardiin. Sen mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän osa-alueita ovat turvallisuuspolitiikka, turvallisuustoiminnan suunnittelu, turvallisuusjärjestelmän toteuttaminen ja toiminta, toiminnan arviointi ja johdon katselmus. Organisaation turvallisuuskulttuuri on yksilön ja ryhmän arvojen, asenteiden, käsitysten, pätevyyksien ja käyttäytymistapojen tuote, joka määrittelee organisaation turvallisuusjohtamisen tyylin ja tason sekä henkilöstön sitoutumisen siihen.

YIT Rakennuksen Kerrostalot pääkaupunkiseutu -yksikön poissaoloa aiheuttaneiden työtapaturmien taajuus oli vuonna 2003 tasolla 170 ja vuosina 2009 ja 2010 alle 40:ssä, mikä kertoo työmaiden turvallisuustason parantumisesta. Tilastotutkimuksessa havaittiin lisäksi, että asuntojen aloitusmäärä korreloi tapaturmataajuuden kanssa. Toinen havainto oli, että suurin osa tapaturmista johtuvista sairauspoissaoloista kertyy vakavista tapaturmista, joista on aiheutunut yli 30 päivän mittainen poissaolo.

Haastattelututkimuksessa yleisimmiksi mainitut turvallisuuspuutteet liittyvät siisteyteen ja järjestykseen erityisesti kulkuteillä. Henkilökohtaisten suojainten, kuten kypärän ja suojalasien, jatkuvassa käytössä on edelleen parantamisen varaa. Tiedottamisen katsotaan toimivan. turvallisuussuunnittelun laadussa on parantamisen varaa ja työmaaperehdytykset hoidetaan pääsääntöisesti asianmukaisesti.

Kehitysideoiksi ehdotetaan tietokoneavusteista työmaaperehdytystä, työturvallisuuden mittaus- ja havainnointikierrosten kehittämistä, työturvallisuuden palaverikäytäntöjen kehittämistä, henkilöstön palkitsemisen kehittämistä, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisohjelmiston uusimista, työturvallisuuden lisäämistä aliurakoitsijoiden hankintaperusteisiin sekä työmaiden yleisen siisteyden ja järjestyksen parantamista.